Unitaitojen tukeminen vai unikoulu?

Vastasyntynyt vauva nukkuu kapaloituna

Voiko vauvan unitaitoja tukea jo varhaisviikoista lähtien? Onko pakko unikouluttaa? Missä vaiheessa olisi hyvä purkaa yösyötöt? Eikö vauvaa saisi nukuttaa rinnalle, vaikka hän nukahtaisikin sinne nopeammin? Mitä on unitaitojen tukeminen ja miten sitä voi toteuttaa?

 

 

Näitä kysymyksiä vanhemmat pohtivat aktiivisesti, kun koettavat löytää vauvan unen tukemiseen tai unihaasteiden ratkomiseen. Hyvät yöunet ovat yhtä tärkeitä sekä vauvalle, että vanhemmillekin. Vauvalle turvaamaan tervettä kehitystä ja kasvua, vanhemmille lisäämään voimavaroja, jotta he jaksaisivat olla lapsilleen läsnä olevia ja vanhemmuudestaan nauttivia aikuisia.

 

Jos öistä on tullut lyhyiden unipätkien muodostamaa silppua ja yöunille saattelu stressaa jo ennen kuin se on alkanutkaan, on luonnollista pohtia auttaisiko unikoulu. Nykyisessä vanhemmuuskeskustelussa unikoulu on käsitteenä niin negatiivisesti virittäytynyt, että vain rohkeat uskaltavat julkisesti mainita unikouluttaneensa tai aikovansa unikouluttaa lastaan.

 

Unikouluja on kuitenkin erilaisia, lempeästi eteneviä ja nopeita rykäisyitä. Yhteistä kaikille on se, että niiden avulla tähdätään muutokseen.

 

 

Muutos lähtee motivaatiosta

 

Muutoksen tekemistä varten täytyy ensin olla riittävästi motivaatiota. Halu päästä tilanteeseen, joka olisi monella tavalla parempi kuin nykyinen.

 

Motivaation täytyy myös olla niin vahva, että sen avulla pystyy muuttamaan toimintaansa. Pelkkä toivominen ei nimittäin riitä. Olen itse toivonut jo 18 vuotta laihtuvani jollain ihmeellisellä taikakeinolla mutta siitä huolimatta kiloja vain kertyy. Joten todellakin tiedän, miten vaikeaa on toiveen siirtäminen teoiksi.

 

Toiminnan muuttaminen on äärimmäisen haastavaa, koska siinä on usein pakko astua mukavuusrajan ulkopuolelle. Kestää hetken aikaa epätasaista ja epämiellyttävääkin kyytiä, kunnes tulokset alkavat näkyä ja elämä helpottuu. Uusista toimintamalleista tulee uusi normaali.

 

Jotta ihminen jaksaisi muuttaa toimintaansa ja ylläpitää näitä muutoksia, hänen täytyy olla jokseenkin hyvässä toimintavalmiudessa. Jos on aivan poikki ja elämä muutenkin sekaisin, eikä läheisetkään tue muutosta hakevaa, epäonnistuminen on niin todennäköistä, että voi jo valmiiksi lannistua.

 

Siksi unikoulun vetäminen voi olla  hyvin haastavaa, eikä muutoksia synny pelkkien toiveiden avulla. Kun toiminta ei ole johdonmukaista, eikä arjessa muutu mikään, lapsikin vain hämmentyy yhä enemmän näistä eri tavoista.

 

Unikoulun ei siis tulisikaan olla mikään ensisijainen tavoite tai keino, jonka avulla lähdetään muuttamaan lapsen unta ja unirutiineja. Paljon parempi vaihtoehto olisi jo alusta saakka oppia toimimaan niin, että unikoulua ei tarvitsisi myöhemmin tehdäkään. Edetä lapsen kehityksen ja valmiuksien tahtiin, unta tukien.

 

Ennakoiva unitaitojen tukeminen on kokonaisvaltaista

 

Neuvoloissa olisi hyvä puhua tulevien vanhempien kanssa nukkumisesta ja vauvan unesta jo ennen vauvan syntymää. Olenkin haaveillut, että jo äitiyspakkauksessa pitäisi olla lyhyt ja tiivis infopaketti vauvan unesta.

 

Kun vanhemmilla olisi jo valmiiksi tietoa siitä, mikä on normaalia ja mikä kuuluu asiaan, ei syntyisi turhia odotuksia mutta ei myöskään ajauduttaisi niin herkästi yliauttamisen tielle. Josta taas on helppo ajautua varsinaisiin unihaasteisiin.

 

Vauvan nukkumiseen ja nukahtamiseen liittyy paljon erilaisia näkemyksiä. Toisten mielestä vauvojen ei kuulukaan nukahtaa itsenäisesti ja toisten mielestä sellaista taitoa voi lempeästi tukea jo ensi viikoista lähtien.

 

Itsenäisen nukahtamisen ja aktiivisen nukuttamisen jakaminen toistensa vastakkaisiksi asioiksi ei hyödytä ketään. On paljolti kiinni vauvan kehitysvaiheesta ja temperamentista, kumpi tavoista toimii. Samallakin vauvalla on olla vuoronperään vaiheita, jolloin he nukahtavat itsenäisesti ja niitä, joissa he tarvitsevat enemmän apua.

 

Ennakoivassa unitaitojen tukemisessa vanhemmalla on kuitenkin koko ajan ymmärrys siitä, että vaikka haastaviakin vaiheita tulisi matkalle, johdonmukaisesti toimimalla ja vauvaa havainnoimalla hän kyllä oppii toimimaan johdonmukaisesti tilanteesta riippumatta.

 

Vauvan uni ei ole yksittäinen saareke arjessa. Vauvan uneen vaikuttaa vauvan kehitysvaiheet, sekä arjen rytmi. Motorisen ja kognitiivisen kehityksen, sekä ravitsemuksen edistäminen on hyvän unen perustana.

 

Muksuperheen unen Matkalla Unimaisteriksi vauvavuoden unineuvola on kehitetty tähän tarpeeseen. Koko vauvavuoden kestävä valmennus on tarkoitettu vauvaa odottaville ja hiljattain vauvansa saaneille vanhemmille auttamaan vauvan unen tukemisessa. Tutustu valmennuksen sisältöön täältä.

 

Uni on biologiaa ja opittu taito

 

Uni on biologinen tarve ja ilman unta me menehtyisimme. Kaikki nisäkkäät nukkuvat ja nukkumisen merkitys alkaa vasta nyt aueta tutkijoille. Unipuheesta on tullut arkipäivää ja tietoa tulvii nyt joka puolelta.

 

Tämä tilanne on yhtä haastava kuin se, ettei tietoa ole aiemmin oikein ollut tarjolla. Kun vanhemmuuskeskusteluissa puhutaan unesta, syntyy helposti myös epärealistisia odotuksia ja turhautumista, kun oma lapsi ei nukukaan ”oikein”.

 

Vauvojen unen kehitys etenee asteittain ja eri ikäisten vauvojen vertaaminen toisiinsa voi aiheuttaa tällaista turhautumista. On aivan eri asia puhua  4 kk ikäisen vauvan unesta kuin 10 kk ikäisen vauvan unesta. Se, mikä olisi normaalia 4 kk ikäiselle, ei enää tue unta 10 kk iässä.

 

Puhumattakaan siitä, minkä merkityksen kokonaisuuteen tuo lapsen temperamentti, terveydellinen tausta ja perheen elämisen tapa ja arvot.

 

Vaikea paketti. Vai onko sittenkään?

 

Faktaa on se, että vanhempien toiminta muokkaa vauvan toimintaa. Koska vauva syntyy kyvyttömänä ymmärtämään yön ja päivän eroa, se täytyy hänelle opettaa. Vastasyntyneelle on aivan normaalia, että hän nukkuu hyvin epäsäännöllisesti ympäri vuorokauden. Eikä sille oikein voi tehdä mitään. Mutta 11 kk ikäisellä pitäisi olla jo hyvin vakiintunut rytmi, jotta se tukisi hänen hyvinvointiaan.

Ihmisen kehon ja mielen tasapainoa tukee päivän ja yön erottaminen toisistaan. Yöllä elimistö toimii eri tavalla kuin päivällä ja valon vaihtelulla on suuri merkitys ihmisen vireystilan säätelyssä. Kun vauvaa ohjataan tähän yö-päivä -rytmiin alkuviikoista lähtien, alkaa yöaikaiset unipätkät hiljalleen pidentyä ja samalla kuljetaan kohti terveyttä tukevaa rytmisyyttä.

 

Vauvan päivärytmin tukemisesta olen kirjoittanut tässä artikkelissa.

 

Vauvaa opetetaan rutiinien avulla. Vauvat tottuvat siihen, mitä tehdään toistuvasti. Ja he alkavat kokea sen tutuksi ja turvalliseksi, mikäli heidän tarpeensa tyydytetään ja tuloksena on hyvää oloa. Vanhempi voi itse päättää, kuinka hän haluaa toimia vauvansa kanssa ja kun päätös lähtee sydämestä ja kaikki toimii, vauva vastaa siihen kokemalla turvallisuuden tunnetta.

 

Yksi ristiriitaisimpia ja eniten keskustelua herättäviä asioita on perhepeti. Tässäkin aiheessa puolueet jakaantuvat helposti kahteen vastakkaiseen leiriin. Niihin, joiden mielestä perhepeti on ratkaisu kaikkeen ja niihin, joiden mielestä vauvan paikka ei ole vanhempien sängyssä.

 

Vauvan unen tukeminen ja hyvinvointi ei ole nukkumistavasta kiinni. Sekä omassa sängyssään, että vieressä nukkuvan vauvan voi ohjata kohti ehjiä yöunia. Ja molemmilla tavoilla nukkuvista vauvoista voi kehittyä turvallisesti kiintyneitä lapsia, joilla on tyytyväiset vanhemmat.

 

Mikäli valittu tapa alkaa selvästi muodostua ongelmaksi, muutosta ei kannata miettiä liian pitkään. Epätyydyttävässä tilanteessa roikkuminen turhauttaa ja lapsi vaistoaa  turhautumisen ja alkaa tuntea turvattomuutta. Joka taas lisää lapsen takertuvaa käyttäytymistä.

 

Lue vanhempien oikeudesta hyviin uniin täältä.

 

Tärkeintä on joustava ja avoin suhtautuminen. Vanhempi havainnoi milloin samassa sängyssä tai jopa tilassa nukkuminen ennemminkin häiritsee unia, tai milloin ja missä tilanteessa isompi lapsi alkaa pelätä yksin nukkumista. Silloin on hyvä kokeilla erilaisia vaihtoehtoja nukkumajärjestelyissä. Kokeilun tulisi kestää ainakin viikon, ennen kuin pystyy arvioimaan kokonaistilanteen.

 

Samaan aikaan tulee muuttaa myös rutiineja lapsen ikää ja kehitysvaihetta paremmin palveleviksi. Joskus pelkkä rutiinien muutoskin voi auttaa.

 

Tutustukaa THL:n mainioon Lapsen uni sivustoon täältä

 

 

Kirjoita kommentti