Vaativan vauvan tyynnyttely

Unrecognizable young mother at home holding her crying newborn baby girl.

Yksi yleisimpiä haasteita pienten, alle 3 kk ikäisten, vauvojen hoidossa on vaativan vauvan tyynnyttely. Lue artikkelista minkälaisia keinoja voi käyttää vaativan vauvan tyynnyttelyyn ja saada hänet vähitellen nukkumaan pidempiä, säännöllisiä unijaksoja.

 

On arvioitu, että noin 20 % vauvoista kuuluu ryhmään, jota kutsutaan vaativiksi. Heille on tyypillistä herkkä reagointitapa erilaisiin ärsykkeisiin ja arjen rutiineissa tapahtuviin muutoksiin. Osa heistä voidaan määritellä pitkäkestoisen itkuisuuden vuoksi koliikkivauvoiksi, osalla koliikin määreet eivät täyty. Yhteistä on se, että vanhemmat kokevat vauvansa olevan enimmäkseen tyytymätön ja vaikeasti rauhoiteltava.

Vauvan rauhoittelutekniikoissa pätevät hieman erilaiset menetelmät, kun verrataan helppoja vauvoja vaativiin vauvoihin. Siinä missä helppo vauvan tyyntyy lempeään sylissä heijaamiseen, vaativa vauva alkaa vain karjua kahta kauheammin ja vanhemmalle tulee epämukava olo, kun hän ei saa vauvaa tyyntymään.

 

Aktivoi vauvan rauhoittumisrefleksi

Kun mietitään, mistä olosuhteista vauva on tupsahtanut ympäröivään maailmaan, voidaan ymmärtää paremmin niitä mekanismeja, jotka auttavat häntä tuntemaan olonsa turvalliseksi.

 

Kohdussa on pimeää, vauvaa ympäröi kauttaaltaan kohdun joustavat seinämät, lapsivesi ja äidin elimistön äänimaailma, joka on voimakkuudeltaan pölynimurin äänen luokkaa. Ja koko ajan lapsi keinuu lempeästi äidin liikkeitä myötäillen.

Kun vauva syntyy maailmaan, muuttuu hänen ympäristönsä välittömästi. Valot ja ympäristön äänet kuuluvat kirkkaina, eikä kohdussa olevan lapsiveden vaimentamina. Lasta ympäröivä lämpö ja jatkuva liike lakkaavat ja lapsi joutuu välillä makoilemaan muuallakin kuin äitinsä sylin turvassa.

Toiset vauvat suhtautuvat näihin muutoksiin melko joustavasti ja tottuvat nopeasti uuteen avaraan maailmaan. Toiset taas vaikuttavat kaipaavan takaisin kohdun suojaavaan ja turvalliseen ympäristöön ja he reagoivat suurella tyytymättömyydellä.

 

Koska kohtuun ei ole paluuta, vauvaa on opittava rauhoittelemaan muilla menetelmillä. Avainasiana on aktivoida vauvan rauhoittumisrefleksi. Rauhoittumisrefleksi voidaan aktivoida vaikuttamalla vauvaa tyynnyttäviin toimintoihin. Joko kaikkiin yhtä aikaa tai vain osaan kerrallaan.

 

Lastenlääkäri Harvey Karpin 5 S:n rauhoittelutekniikka, jota myös The Happiest Baby -menetelmäksi kutsutaan, sisältää seuraavat osa-alueet. Suomalaisen ViVa -hankkeen tuottaman animaation tekniikan käytöstä löydät täältä.

 

1.     Kapalointi ( Swaddling )

2.     Kylkiasento ( Side-Stomach )

3.     Äänimaailma ( sushing )

4.     Heijaaminen ( Swinging )

5.     Imeminen ( sucking )

 

Vaativan vauvan tyynnyttely

Vaativan vauvan tyynnyttelyssä näitä elementtejä tulee toteuttaa rivakammalla energialla kuin joustavammille vauvoille. Kun vauvaa heijataan tai kärrytellään, käytetään rivakkaa rytmistä liikettä. Vaunujen edestakainen työntely kuoppaisella tiellä tai vaikkapa sisätiloissa kynnyksen yli voi toimia maagisella tavalla, vaikka se tuntuisi vanhemmasta hyvin oudolta. Sylissä kapaloitua vauvaa heijataan kylkimakuuasennossa rivakoilla sivusuuntaisella liikkeellä, päätä huolellisesti tukien. Vauvaa ei saa ravistella vaan liikkeen tulee olla kokonaisvaltainen ja liikeradan pieni. Lastenlääkäri Harvey Karp näyttää tässä videossa, kuinka liike suoritetaan oikeaoppisesti. Rauhaton vauva tyyntyy usein helposti kantoliinalla kantamiseen ja usein vanhemmat ottavatkin tavaksi nukuttaa pienten vauvojen ensimmäisten viikkojen unia kantoliinassa kantaen.

Liikkeeseen rauhoittuminen on monelle pienelle ja isommallekin vauvalle tuttu tapa nukahtaa. Tavasta on myöhemmin irrottauduttava, koska vanhempien jaksaminen ei enää riitä tavan ylläpitämiseen. Lue aiheesta enemmän täältä.

 

Vauva voi myös rauhoittua sylissäsi, kun tanssit rytmikkäästi musiikin tahtiin. Klassisesta musiikista voit kokeilla Edgar Griegin Vuorenpeikkojen marssia, Johannes Brahmsin Unkarilaista tanssia, Sibeliuksen Finlandiaa tai Prokfjevin Ritareiden tanssia.  Mikä tahansa energinen, rytminen ja tasaisesti pauhaava musiikki voi toimia, joten ole ennakkoluuloton ja kokeile ennakkoluulottomasti. Olen kuullut vauvoista, jotka rauhoittuvat örinäheviin. Mukana hyräileminen voi tehostaa vaikutusta.

 

Riittävän voimakkaalla volyymilla soitettu White tai Pink Noise  toimii usein myös. Kyseiset äänitehosteet kannattaa pitää päällä koko uniajan, jotta vauva alkaisi myöhemmin yhdistää unisyklejä.

 

Vanhemmilla on usein tapana laulaa tai suhisutella vauvalleen. Vaativalle vauvalle mikään pieni ja hento suhisuttelu ei yleensä tehoa, vaan on parempi ottaa avuksi volyymi ja rytmisyys. Eipä pölynimurin käynnistäminenkään ole mitenkään harvinainen jippo, jonka avulla vauva on saatu tyyntymään. Suhisuttelutekniikkaa käyttäen, vanhemman tulee viedä kasvonsa lähelle vauvan kasvoja ja suhisutella rytmikkäästi ja varsin  voimakkaalla volyymillä aivan vauvan pään läheisyydessä, jotta refleksi käynnistyisi. Muita menestyksekkäitä ja vähemmän haastavampia tekniikoita on joogasta tutun ”OM” mantran käyttäminen. Katso tästä suloinen video isästä, joka rauhoittaa itkevän vastasyntyneensä ”OM” mantran avulla.

 

Vauvalle laulaminen ei tarkoita sitä, että vanhempien pitäisi hallita lempeimmät tuutulaulut. Vaativille vauvoille voi sopia paremmin rytmikkäästi ja omalla luontaisella nuottikorvalla mutta sydämen pohjasta laulettu lempikappale. Mitä matalampi ääni, sitä parempi tulos!  Nyt isät töihin!  Itkuisen vauvan kanssa kannattaa mennä vaikkapa kylpyhuoneeseen ja antaa hienon kaikuefektin tuoda lisäpontta esitykselle.

 

Rinta on muutakin kuin ruokaa

Imetys on yksi tehokkaimpia tapoja rauhoittaa itkevä vauva. Siksi se onkin niin suosittu menetelmä äitien keskuudessa. Rinta on muutakin kuin ruokaa on hyvin yleinen lause ja se pitää paikkansa. Äidin rinnalla, äidin hellän katseen alla ja äidin sydämenlyöntejä kuunnellen, lämpimässä suojaavassa pesässä köllötellen ei voisi parempaa paikkaa olla vastasyntyneelle. Ja siellä hänen tulisikin olla mahdollisimman usein ja ilman mitään rajoja.

 

Koska rinnalle rauhoittaminen on melko helppoa ja se toimii yleensä takuuvarmasti, kannattaisi sen käyttöä kuitenkin alkaa jossain vaiheessa säästelemään niihin pahimpiin kriiseihin ja aitoon nälkään, eikä ihan jokaisen inahduksen hiljentämiseksi. Jos rinnalle rauhoittaminen jää vanhempien ainoaksi tehokkaaksi rauhoittelumenetelmäksi, voi siitä myöhemmin tulla haaste.

 

Koska rinta on myös ruokaa, toistuva rinnalla rauhoittelu johtaa helposti napostelunomaiseen syömisrytmiin. Tämä taas usein ylläpitää yli 4 kk ikäisen vauvan lyhyitä päivä- ja yöunia. Etenkin jos tapa siirtyy vielä siihen ikävaiheeseen, jolloin lapsi alkaa tutkia aktiivisesti ulkomaailmaa, eikä malta keskittyä päivisin syömiseen. Niinpä heidän syömisrytminsä voi kääntyä yöpainotteiseksi ja he alkavatkin tankata öisin. Tällainen yöpainotteinen syömisrytmi ei tue isomman vauvan kasvua ja kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla. Yleensä tapa myös muodostuu ajan kanssa äidille hyvin raskaaksi tiheine yöllisine heräilyineen.

 

Rauhoittelun portaat on menetelmä, jossa vauvaa pyritään rauhoittelemaan aina kuhunkin tarpeeseen sopivalla tavalla. Videon menetelmästä löydät täältä. Menetelmän avulla pyritään aloittamaan rauhoittelu aina kevyemmistä menetelmistä ja edetä askel kerrallaan kohti sitä järeintä työkalua, joka on usein syöttäminen rinnalla. Näin vanhempi oppii melko nopeasti erottamaan nälkäitkun väsymysitkusta, kakkaitkun pelästymisitkusta. Oman vauvan itkuista voi nauhoittaa äänikirjaston ja kuunnella jälkikäteen onko itkuissa ollut eroja. Kannattaa myös merkitä muistiin, kuinka vauva on käyttäytynyt itkiessään.

 

Vaativan vauvan tyynnyttely on usein aloitettava suoraan  järeämmistä menetelmistä. Kun vauva on kasvanut ja kehittynyt enemmän, voi ryhtyä kokeilemaan muitakin tapoja rauhoittelumenetelmiksi.

 

Jos lapsi ei rauhoitu syliin

Toisinaan isommilla vauvoilla tai taaperoilla rinnalle  tai syliin rauhoittuminen saattaa lakata toimimasta ja vanhemmat ovat kertoneet, kuinka vauva on alkanut rauhoittua paremmin, jos heidät  on laskettu omaan vuoteeseensa, hämärtänyt valot ja rauhoittelua jatkettu lähinnä sanallisesti tai vanhempi on vain istunut hiljaa lapsensa läheisyydessä. Tällaisen lapsen kanssa tyynnyttäväksi tarkoitettu kosketus tai läheisyys nostattaakin tunnekuohun niin suureksi, että lapsi ei kykene sitä käsittelemään, ellei häiritseviä ärsykkeitä suljeta hetkeksi pois. Usein näillä lapsilla on erilaisia aistien säätelyn haasteita. Lisää aiheesta voi lukea täältä.

 

 

 

 

 


2 kommenttia

  1. Annika 10.8.2022 klo 17:28

    Vauva on hulinoinut kohta viikon, syö yöllä vähintään kahden tunnin välein. Kannattaako antaa syödä vai tuleeko rinnan tarjoamisesta ongelma, eikä mikään muu enää kelpaa? Aiemmin on nukkunut pitkät pätkät ja nukahtanut itsenäisesti tutin kanssa. Nyt viime aikoina on nukahtanut kaikille unille rinnalla olon yhteydessä. Tutti ei yöllä enää kelpaa.



    • Sari Tammikari 11.8.2022 klo 05:34

      Hei Annika! Vauva oppii sen, mitä toistetaan. Eli tavasta, jota toistetaan aina samalla tavalla, tulee vauvalle tuttu ja vauva oppii vähitellen odottamaan sitä. Vanhempi päättää, mikä on se tapa, johon hän haluaa vauvansa opettaa. Kun vauva isompana herää öisin, hän kaipaa tuttuja nukahtamisolosuhteita, jotta pystyisi nukahtamaan uuteen unisykliin. Ja silloin vanhemman täytyy palauttaa olosuhteet, jotta vauva nukahtaisi uudestaan. Tai sitten vanhemman ei tarvitse tehdä mitään, koska havahtuessaan unisyklien välillä vauva toteaa tilanteen olevan ennallaan ja vaipuu itsenäisesti uuteen unisykliin.

      Ja mitä nuorempana vauva tottuu nukahtamaan omin avuin, häntä ei tarvitse myöhemmin opettaa pois tavoista, jotka ylläpitävät öistä rallia.

      Kyseessä voi myös olla tiheän imun vaihe ja hetken kuluttua imut vähenevät. Joten odottaisin vielä hetken ja koettaisin irrottaa vauvaa rinnasta ennen kuin nukahtaa ja laittaa takaisin nukkumapaikkaansa sen jälkeen.