Päiväunet. Kuinka paljon ja kuinka monet?
Vauvojen ja lasten päiväunet ovat tärkeä osa sujuvaa päivärytmiä ja arkea. Kuinka paljon lapset oikein tarvitsevat päiväunia ja missä vaiheessa voi odottaa vakiintuneempaa päiväunirytmiä.
Päiväunien nukkumisessa on paljon enemmän yksilöllistä vaihtelua, kuin yöunien nukkumisessa. Monet vanhemmat saattavatkin olla huolissaan, nukkuuko oma lapsi liian vähän ja onko päiväunirytmi sellainen, että se tukee myös rauhallisia yöunia.
Suurin osa lapsista nukkuu säännöllisesti päiväunia kaksi- kolmivuotiaiksi saakka. Noin neljän vuoden iässä osa lapsista nukkuu päiväunia epäsäännöllisesti, joko sairastamisen tai tavallista kuormittavamman päiväohjelman vuoksi. Toiset tarvitsevat säännölliset nokosensa vielä viisivuotiainakin.
Hajonta on melkoinen, kuten alla olevasta THL:n taulukostakin näkee. Eniten päiväunta tarvitaan kiihkeimmän kehityksen vaiheessa, eli vauvavuoden aikana. Ensimmäisten kolmen elinkuukauden aikana, jota kutsutaan vastasyntyneisyysvaiheeksi, kokonaisunen tarve vaihtelee 14-16 tuntiin vuorokaudesta, jota nukutaan melko tasaisesti ympäri vuorokauden.
Vauvoilla ei ole tässä vaiheessa vielä valmiuksia säännöllisen rytmimallien noudattamiseen, mutta suurin osa vauvoista alkaa nukkua pisimmät yhtenäiset unijaksonsa öisin n. 3 kk iässä. Päiväunet voivat sen sijaan olla mitä vaan aina vartin nokosista, kahden tunnin uniin.
Lastenlääkäri Harvey Karp, joka johtaa Yhdysvalloissa arvostettua lasten uneen erikoistunutta uniklinikkaa, ohjaa vanhempia herättämään alle 3 kk ikäistä vauvaa, mikäli päiväunijakso venyy yli kahden tunnin. Näin huolehditaan vauvan ravinnon tarpeesta ja rintojen tasaisesta stimuloinnista maidon erityksen vakiinnuttamiseksi.
Kuinka monet päiväunet?
Alle kolmikuisina päiväunia saatetaan nukkua useammat kuin neljät päivän aikana, mikä voi tietenkin tuntua raskaalta. Varhaisvaiheissa vauvat nukkuvat silloin, kun nukuttaa ja parhaiten toimii rytmi, jossa päiväunia tarjotaan noin 60-90 minuutin välein. Näin vauva ei pääse yliväsyneeksi, jolloin nukuttaminen muuttuu haastavaksi.
Nelikuisten vauvojen päiväunijaksot alkavat yleensä vakiintua kolmeksi selkeäksi päiväuneksi. Aamuisin ja puolilta päivin nukukaan yleensä pidempiä unia kuin myöhään iltapäivällä. Päiväunia auttaa vakiintumaan vauvan aistien ruokkiminen ja motoristen taitojen harjoittaminen vapaasti tasaisella alustalla.
Anna vauvan makoilla sekä päinmakuulla, että selällään. Ota vauva mukaan arjen puuhiin vaikka kantorepussa tai -liinassa.
Siirtymä kolmista kaksiin uniin tapahtuu yleensä 6-8 kk iässä. Vauva jättää tällöin myöhäisen iltapäivän unet pois ja liian myöhään nukutut nokoset alkavat usein viivästyttää yöunille nukahtamista. Tästä ei kuitenkaan kannata ottaa stressiä, sillä vauvan kannalta on tärkeintä, että vauva nukkuu.
Riittää, että yöunille mennään useinmiten suurinpiirtein samoihin aikoihin iltaisin, sillä aamun ylösnousun ajankohta on merkityksellisempi rytmin vakiintumisen kannalta kuin yöunille asettautumisen. Päivien kuormitustaso ja ohjelma vaihtelee, niinpä jonain päivänä vauva voi edelleen nukkua lyhyempiä torkkuja tai aloittaa yöunet aiemmin.
Siirtymä on kaksista yksiin uniin sijoittuu yleensä 9-18 kk ikävaiheeseen. Tämä on se tuskastuttava jakso, jolloin lapsi saattaa nukkua toisinaan kahdet ja toisinaan yhdet unet. Ja liian myöhään nukutut torkut alkavat toden teolla viivästyttää yöunille asettautumista.
Onkin kiinni vanhemmista, haluavatko he mieluummin testata väsyneen vauvan valvottamista hetken vai antaa vauvan ottaa voimatorkut ja siirtää yöunille menoaikaa tunnilla tai parilla. Voimatorkut tarkoittavat sitten vartin nokosia, joilta vauva herätetään.
Jos lapsi käy jo päivähoidossa tässä vaiheessa ja joutuu heräämään aikaisin aamulla, kannattaa ehdottomasti panostaa aikaisempaan nukkumaan menoon, jotta yöllä tulisi riittävä määrä unta täyteen. Riippuu lapsen unen tarpeesta ja siitä, kuinka hyvin hän pystyy päivähoidossa kompensoimaan mahdollisten lyhyempien yöunien tuottamaan univajetta.
Kannataako vauvaa herättää unilta?
Jos rytmiä aletaan säädellä kannattaa muistaa, että vauva on yleensä helpompi herättää unilta kuin laittaa nukkumaan, ellei hän ole riittävän väsynyt. Herättäminen on helpointa, kun vauva on kevyen unen vaiheessa, joka tulee yleensä 35-45 min nukahtamisesta.
Herättämällä vauva tai taapero unilta, päästään pidentämään valvetta ja voidaan aikaistaa esimerkiksi yöunille menoaikaa, jos se on lipunut liian myöhäiseksi.
Joskus vauvan tai isomman lapsen voi olla vaikea herätä kesken unien. Heille on usein tyypillistä myös aamuisin esiintyvä uneliaisuus ja hidas käynnistyminen. Jos omasi on tällainen, kannattaa kunnioittaa hänen omaa rytmiään ja odottaa, että hän herää itsenäisesti.
Tilanteissa, joissa on aivan pakko noudattaa muuta aikataulua, herättely kannattaa aloittaa ajoissa ja tarjota lapselle pientä mutusteltavaa pukeutumisen ajaksi.
Päiväunet, mikä määrä riittää?
Päivällä nukutun unen määrässä yksilöllinen vaihtelu on suurinta on ennen 12 kk ikää. Kolmikuisten keskimääräisen nukutun päiväunen määrä on n. 5 tuntia ja 8 kk iässä se laskee hiukan alle neljään tuntiin. Vuoden ikäiset nukkuvat keskimäärin 2,5 h päivisin, joko yhdessä tai kahdessa jaksossa. Alla olevasta taulukosta näkyy, kuinka suuri vaihtelu päiväunen määrissä voi olla 3-24 kk ikäisillä.
THL. Lapsen uni. Päiväunen määrä 3-24 kk iässä
Unen tarpeen väheneminen näkyy päiväunissa. Kun päivällä nukuttu uni vähenee, kasvaa usein hiljalleen myös yönen pituus. Yöunen piteneminen tapahtuu usein vasta vauvavuoden lopussa ja vanhemmat tekevät toisinaan tuloksetonta työtä koettaessaan pidentää alle 6 kk ikäisen vauvan yöunta.
Niukkaunitarpeinen vauva tai taapero voi aivan hyvin pärjätä 10 tunnin yöunilla ja ottaa muutamat lyhyet nokoset päivällä. Siksi ei kannata olla huolissaan, jos alle vuoden ikäinen vauva ei nuku 12 h yöunia. Osa nukkuu niitä vasta leikki-iässä, osa ei koskaan.
Tärkein mittari unen riittävyyden kannalta on aina lapsen yleisolemus. Miltä lapsi vaikuttaa hereillä olevana. Unen rikkonaisuudesta ei vielä suoraan voi tehdä päätelmiä, onko unta liikaa vai liian vähän. Jokainen ongelmallinen tapaus tulisikin arvioida aina yksilöllisesti, ennen kuin saadaan kiinni siitä, mikä unet rikkoo.
Jos lapsi kasvaa ja kehittyy normaalin tahtiin. On kiinnostunut ympäristöstään ja hereillä ollessaan on pääasiassa hyvällä tuulella, unta todennäköisesti tulee riittävästi. Vaikka se ei menisikään niiden suositusten sisälle, joita vanhempi on saattanut käyttää ohjenuorana.
Joustava vai kellontarkka rytmi?
Harvey Karpin mukaan vauvalle kannattaa aloittaa lempeä päivärytmin tukeminen n. 1 kk iästä eteenpäin, kun imetys on vakiintunut ja hyvässä tasapainossa. Karp ohjaa tukemaan pienen vauvan rytmiä lempeillä tavoilla, kuten käyttämällä unisyöttöjä, tarkkailemalla vauvan väsymysmerkkejä, syöttämällä vauvaa n. kahden tunnin välein päivisin, sekä havahduttamalla syliin nukahtanut vauva kevyesti ennen sänkyyn laskemista.
Havahduttaminen tapahtuu helposti esimerkiksi röyhtäyttämällä vauva syötön jälkeen. Vauvalle voi myös jutella tai häntä voi hiukan kutitella, jotta hän hetkeksi avaa silmänsä. Tai tehdä nopean heijausliikkeen juuri ennen vuoteeseen laskemista.
Näin syliin nukahtanut vauva havaitsee paikan vaihtuneen ja oppii hiljalleen nukahtamaan myös muihin nukkumapaikkoihin kuin syliin. Vauvaa voi auttaa vaipumaan takaisin uneen kevyen tassuttelun ja suhinaäänen avulla. Karp suosittelee White Noise sovellusten käyttämistä.
Toisinaan vanhemmat toivoisivat vauvansa nukkuvan kellontarkkoja päiväunia. Koska rytmisyys on myös osa vauvan temperamenttia, voivat toiset vauvat omaksua hyvinkin säännöllisen rytmin jo puolivuotiaina. Ne, joiden rytmisyyden kehittyminen etenee hitaammin, on helpompi noudattaa joustavaa rytmimallia.
Harvey Karp suosittelee kaikille vanhemmille joustavan rytmin soveltamista, jossa ei tuijoteta tarkkoja kellonaikoja, vaan tutut päivärutiinin ja unet sijoittuvat suurinpiirtein samoihin aikoihin päivittäin. Vauvan vireystilaa tarkkaillen.
Nukkuuko vauvasi piilounia?
Joskus säännölliset päiväunet eivät onnistu, koska vauva nukkuu toistuvasti nukutut piilounia. Piilounia nukutaan usein autossa, vaunuissa tai kantovälineessä, kun vanhempi hoitaa omia asioitaan. Vauva, jolla on joustava temperamentti saattaa hyvinkin pärjätä mukavasti menossa mukana.
Sen sijaan herkästi muutoksiin reagoivalla ja säännöllistä rytmiä suosivalla vauvalla voi olla hankalaa, jos ympäristö vaihtuu toistuvasti. Mikäli vaikuttaa siltä, että vauva selkeästi ärtyy ympäristön vaihdoksista ja herää herkästi pieniinkin ärsykkeisiin, kannattaa omaa elämäntyyliä rauhoittaa. Myös isomman lapsen kanssa.
Yleensä vanhemmat kyllä huomaavat, milloin on aika ruveta vähentämään menoja päiväunien ajaksi. Väsykiukkuileva lapsi kun ei ole mukavinta shoppailu- tai kyläilyseuraa.
Siksi monissa perheissä päiväunet ovat rauhoittumisen aikaa myös vanhemmalle.
VINKKI!
Kun vauvasi alkaa herätä välittömästi, kun häntä siirretään uuteen paikkaan nukkumaan, voi olla aika aloittaa syömisen erottamisen nukahtamisesta. Silloin vauvaa totutellaan hiljalleen asettumaan nukkumapaikkaansa täysin hereillä. Ja nukahtamaan sinne. Tyypillisesti tämä aika koittaa 3-4 kk iässä, jolloin vauvan unen rakenteessa tapahtuu suuria muutoksia.
Lue lisää 4 kk hulinoista täältä.
Mikäli olet raskaana tai 0-4 -vuotiaan lapsen vanhempi, niin käy tutustumassa tekemääni verkkovalmennusvalikoimaan sekä muihin unen infopaketteihin täällä. Jokaisessa valmennuksessa paneudutaan myös päiväuniin ikään sopivalla tavalla. Mikäli et vielä tunne minua, niin olen Sari Tammikari, Muksuperheen unen perustaja (yli 20 k jäsentä), pediatrinen unihoitaja, terveydenhoitaja sekä mukana muun muassa asiantuntijaryhmässä, joka vastaa Tampereen ammattikorkeakoulun pediatrisen uniohjaajakoulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Täältä pääset tutustumaan koko valikoimaan!
Tästä suoraan yksittäisiin verkkovalmennuksiin:
👶 Vauvan unineuvola – unitukea vauvan ensimmäiselle vuodelle (0-12 kk)
👶 Vauvan rutiini ja rytmin tukeminen (0-3 kk)
👶 Yösyöttöjen purkaminen (6 kk+)
👶 Tutti tutuksi ja tutista eroon. Milloin tutin voi ottaa käyttöön, kuinka luopua ja tarvitaanko tuttia?
🧒 Pikkulasten (2-4 v.) unipulmat rauhoittavista iltarutiineista painajaisten käsittelyyn sekä pikkusisaruksen tuloon
Lähteet:
Karp, Harvey. 2015. The Happiest Baby on the Block. Fully Revised and Updated Second Edition.
The New Way to Calm Crying and Help Your Newborn Baby Sleep Longer. Bantam. New York.
Keski-Rahonen, Anna & Nalbantoglu, Minna. 2018. Unihiekkaa etsimässä. Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin. 7-8 .uudistettu painos. Duodecim.
Sheldon, S. H. & Kryger, M. H. & Gozal, D.& Ferber, R.2014. Principles and Practice of Pediatric Sleep Medicine, 2nd Edition. Elsevier.
Paavonen EJ, Saarenpää-Heikkilä O, Morales-Munoz I, Virta M, Häkälä N, Pölkki P, Kylliäinen A, Karlsson H, Paunio T, Karlsson L. Normal sleep development in infants: findings from two large birth cohorts. Sleep Med. 2020 May;69:145-154. doi: 10.1016/j.sleep.2020.01.009. Epub 2020 Jan 20. PMID: 32087408. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/121030/Normal_sleep_development_2020.pdf?sequence=2
THL: Lapsen uni sivusto. Päiväunen määrä 3-24 kk iässä.
THL: Lapsen uni sivusto. Lapsen unen kokonaismäärä eri ikäkausina.
https://palvelupolku.khshp.fi/wp-content/uploads/2021/04/Lapsenunenmaara.pdf