Päivähoidon aloitus. Mitä huomioida?

A multi-ethnic group of moms sit in a circle as their babies play in a nursery

Päivähoidon aloitus on siirtymä uuteen elämänvaiheeseen. Tämä tunteikas tapahtuma voi huolettaa vanhempia.  Mitä huomioida, jotta päivähoidon aloitus sujuisi mahdollisimman lempeästi? Muksuperheen uni kyseli parhaat vinkit kahdelta kokeneelta varhaiskasvatuksen ammattilaiselta, yhdeltä opiskelijalta ja opettajalta.

 

Päivähoidon aloitusta varten on hyvä valmistautua hiukan, mutta turha stressi rytmien tai lapsen ryhmäytymisen suhteen kannattaa heittää sivuun. Mitä valmiimpi vanhempi on uuden elämänvaiheen kynnyksellä ja luottaa siihen, että ammattilaiset osaavat hoitaa asiansa, sitä helpompi siirtymävaiheesta tulee. Vanhemman varmuus heijastuu lapseenkin.

 

Joskus lapsi onkin vanhempaansa valmiimpi siirtymään päivähoitoon mutta vanhemman mielessä voi väijyä monenlaisia helpotuksen ja syyllisyyden sekaisia tunteita. Näistä tunteista kannattaa avautua puolisolle, ystäville tai neuvolan terveydenhoitajalle.

 

Lapsen kanssa ei kannata ääneen miettiä, mitenköhän päivähoidossa tulee sujumaan tai muutenkaan käsitellä aihetta kyllästymiseen saakka. Taaperoikäisen kanssa asiasta kannattaa jutella lapselle ymmärrettävällä tasolla mutta oikeastaan vasta tutustuminen ja päivähoidon aloittaminen konkretisoi lapselle, mistä on kyse. Eikä pieni lapsi osaa ajatella, että tämä on hänen arkeaan seuraavien vuosien ajan.

 

Ja usein siirtymä onkin lopulta helpompi kuin etukäteen olisi ajateltu. Kun lasta autetaan luomaan kiintymyssuhde hoitopaikan ammattilaisiin, lapsi sopeutuu kyllä.

 

 

Tutustumisvaihe

 

Päivähoidon aloitus olisi hyvä lähteä liikkelle pehmeällä tutustumisjaksolla. Tutustumisjakson pituus vaihtelee kunnasta tai päivähoitopaikastakin riippuen, mutta aremmillekin lapsille yleensä kaksi viikkoa on riittävä aika. Reippaammille saattaa riittää viikko tai muutama päiväkin.

 

Tutustumisvaiheessa olisi hyvä, jos sama työntekijä olisi aina vastaanottamassa lasta ja auttaisi lasta osallistumaan ryhmän toimintaan.

 

Tutustuminen kannattaa aloittaa osallistumalla ensimmäisinä päivinä aamupäivän ulkoiluun yhdessä vanhemman kanssa. Ulkona lapsen on helpompi kiinnostua muista lapsista ja asioista, joita siellä tehdään. Vanhempi voi seurata lapsen toimintaa vaikka istumalla näkyvällä paikalla ja toimia lapsen turvasatamana. Lapsen on hyvä osoittaa itse kiinnostuksensa muiden toimintaa kohtaan, koska kaikenlainen pakottaminen ja turhan tarmokas kannustaminen voi ahdistaa.

 

Jos näyttää siltä, että lapsi innostuu osallistumaan leikkeihin, vanhempi voi saatella lapsen leikkien äärelle ja varmistaa ryhmänohjaajan huomio. Sitten vanhempi voikin tarkkailla, kuinka lapsi kiinnittyy leikkiin ja lähteä vaikka pienelle kävelylle, jos lapsi vaikuttaa viihtyvän. Lapselle voi sanoa, että vanhempi käy kaupassa ja tulee kohta takaisin.  Vanhemman ei tulisi koskaan lähteä pois ilman, että siitä kertoo lapselle.

 

Ensimmäisinä päivinä olisi hyvä seurata myös, kuinka muut lapset siirtyvät sisälle ja valmistautuvat syömään ja sen jälkeiselle lepohetkelle. Sitten voikin lähteä kotiin nukkumaan päiväunet.

 

Seuraavina päivinä voidaan totutella jo sisäleikkeihinkin ja nukahtamaan päiväkodin nukkariin. Tutti on monelle tärkeä ja hyödyllinen apuväline rauhoittumiseen, eikä tutista luopumista kannata missään nimessä tehdä päivähoidon aloituksen aikoihin.

 

Kun vanhempi on valmis jättämään lapsen yksin hoitopaikkaan olisi hyvä, jos hoidossa voisi olla aluksi muutaman tunnin ja päivän pituutta kasvattaa vähitellen.

 

Rytmiin sopeutuminen

 

Vanhempien isona huolena on usein uuteen rytmiin sopeutuminen. Pitääkö lapsen rytmiä lähteä muokkaamaan jo ennen hoidon aloittamista, vai voiko mennä tutulla rytmillä levollisesti? Ja mitä, jos oma lapsi ei nukahdakaan hoidossa?

 

Kaikki haastattelemani ammattilaiset totesivat, että rytmin suhteen ei kannata olla huolissaan, tai tehdä työläitä siirtojärjestelyitä.  Kahden viikon sisällä lapsi on yleensä tottunut päivähoidon rytmiin niin hyvin, että uni tulee silloin kuin pitää ja ruoka maistuu silloin, kun sitä tarjotaan.

 

Päivähoidon aloitus kannattaa aloittaa joka päivä samaan aikaan. Vakiintunut aamun ylösnousu rytmittää päivää parhaiten. Kun lapsi tuodaan heti aamupalalle, hän pääsee luontevasti mukaan päivän aloituspuuhiin. Aamuisin käydään läpi päivän ohjelma ja virittäydytään yhdessä muun ryhmän kanssa päivään.

 

Päivähoidon säännöllinen rytmi ja samanlaisena toistuvat rutiinit, tuovat lapselle turvaa ja auttavat mukautumaan ryhmään. Päivähoito myös kuormittaa lasta eri tavalla kuin kotona oleminen, jolloin päiväunille nukahtaminenkin yleensä onnistuu, kun nukkumatilat rauhoitetaan ja unille mennään tuttujen rutiinien saattelemana.

 

Ne lapset, jotka vielä nukkuvat kahdet unet, saavat yleensä mahdollisuuden nukkua voimatorkut aamu-ulkoilun aikana.

 

Kotona uuteen rytmiin sopeutumista voi helpottaa aikaisempi yöunille menoaika. Moni vanhempi saattaa ajatella, että iltaan olisi hyvä ottaa ulkoilua mutta ainakin herkimmät lapset hyötyvät, jos iltaohjelmaa ennemminkin rauhoitetaan, eikä turhia siirtymiä riisumisine ja pukeutumisineen olisi.

 

 

Lapsen jättäminen hoitoon

 

Monelle vanhemmalle eron hetki on vaikein.  Lapsi takertuu kiinni. Molempia itkettää ja irrottautuminen tuntuu julmalta. Tai sitten käykin niin, että lapsi kirmaa kohti muita  taakseen katsomatta ja vanhempi tuntee itsensä hylätyksi.

 

Mitä selkeämpi eron hetki on, sitä helpompi se on kaikille. Jos vanhempi jää empimään, voiko hän jättää lapsen hoitoon, lapsi aistii sen ja hätääntyy. Oma epävarmuus on syytä piilottaa eron hetkellä ja lähteä reippaasti hymyillen ja iloista päivää toivotellen. Ja sitten antaa kyynelten tulvia vapaasti nurkan takana. Harva kyyneleittä tästä kuitenkaan selviää…

 

On parempi, että vanhempi  selkeästi luovuttaa lapsen hoitajalle, eikä toisin päin. Pahin tilanne on, että syliin takertunutta lasta lähdetään repimään sylistä. Itkevää lasta ei myöskään kannata jäädä viihdyttämään väkisin ja pitkittää lähdön tilannetta niin.

 

Vanhemman ei koskaan kannattaisi kysyä lapselta, haluaako hän jäädä päivähoitoon, ellei realistinen vaihtoehto ole lähteä kotiin ja pysyä siellä.

 

Jos lapsen itku huolettaa vanhempaa kovasti, voi henkilökunnan kanssa sopia käytännöstä, jolla ammattilainen ilmoittaa vanhemmalle, kun tilanne on tasoittunut. Näin vanhemman ei tarvitse kantaa surua sisällään koko päivän.

 

Varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on hyviä käytäntöjä, kuinka lapsen itkua rauhoitellaan ja kuinka eroahdistusta kokevaa lasta osallistutetaan. Vanhempien kannattaa luottaa siihen.

 

 

Lapsen hakutilanne

 

Lapsen hakutilanteen tulisi olla yhtä yksinkertainen ja selkeä kuin luovuttamistilanteenkin. Vanhempi tervehtii ensin lasta ja ottaa vastaan kuulumiset ja sen jälkeen keskustelee ammattilaisen kanssa.

 

Kotiin lähtiessä viestinnän tulee olla selkeää ja realistista. On parempi sanoa lapselle selkeästi ” Lähdetäänpäs nyt kotiin ja sanotaan heipat muille”, eikä ”Haluaisitko jäädä vielä leikkimään?”, vaikka vanhemmalla on jo toinen jalka oven raossa.

 

Jos leikit ovat kovasti kesken, eikä kotiin ole kiire, voi toki odottaa rauhassa sivummalla, että leikkiin tulee sopiva tauko ja sitten irrottaa lapsi leikistä selkeästi ohjaamalla.

 

Jos lapsen on vaikea irrottautua leikeistä, voi kotimatkalle varata mieluisan välipalan ja käyttää sitä houkuttimena. Välipala antaa vanhemmalle myös mukavaa joustovaraa ruuan valmistuksen suhteen.

 

Kotiin palatessa olisi hyvä istua hetki rauhassa sylikkäin ja sen jälkeen on päästää lapsi kotipuuhiin. Ruutuajan käyttäminen tässä vaiheessa on erittäin sopivaa, jotta vanhempi voi keskittyä ruuanlaittoon ja lapsi saa lepohetken.

 

Muita hyviä ja huomionarvoisia vinkkejä ammattilaisilta

 

Näiden vinkkien avulla voit helpottaa lapsen siirtymistä uuteen elämänvaiheeseen.

 

  • Olisi hyvä, jos lapsi olisi oppinut kävelemään ennen hoidon aloittamista. Aina se ei ole mahdollista ja hoidon aloittaminen onnistuu niinkin. Mutta kävelytaito auttaa lasta osallistumaan, eikä hän jää niin helposti muiden jalkoihin
  • Lapsen olisi hyvä osata nukahtaa muutenkin kuin rinnalle. Taitoa voi harjoitella kotona etukäteen vaikka ei-imettävän vanhemman kanssa. Näin toimien nukahtamistilanteet päivähoidossa ovat lapselle lempeämpiä, eikä hänen tarvitsisi kylmiltään tottua uuteen tapaan nukahtaa.
  • Tee lapselle kuva-albumi perheen tärkeistä kuvista. Kuva-albumin katseleminen yhdessä hoitajan kanssa lohduttaa lasta, kun he voivat jutella kuvissa esiintyvistä henkilöistä ja tapahtumista.
  • Oma unilelu, tyyny, tai vanhemmalta tuoksuva vaate auttaa lasta eroahdistuksen hetkellä.
  • Päivähoidon rutiineista voi ottaa kotiin tuttuja elementtejä ja siten auttaa lasta sopeutumaan.
  • Pumpatun rintamaidon vastaanottaminen ei useinmiten ole mahdollista. Imetyksen turvaamiseksi jatka imetystä kotona aamuisin ja muina aikoina. Sovi henkilökunnan kanssa juoko lapsi maitoa vai vettä ruuan kanssa.  Joissakin yksityisissä päiväkodeissa voi olla mahdollisuus jättää lapselle rintamaitoa pullossa. Selvitä asia etukäteen, ettei tule turhia pettymyksiä.
  • On tavallista, että herkemmät lapset voivat kärsiä painajaisista ja ylimääräisistä heräämisistä aloitusvaiheessa. Tarjoa lapsellesi runsaasti läheisyyttä ja syliä, jos painajaisia alkaa esiintyä. Vieressä tai samassa huoneessa nukkuminen voi olla tärkeä tapa rauhoittaa lasta. Kun arki alkaa tasoittua ja hoitopaikkaan kiinnittyminen tapahtunut, tilanne yleensä rauhoittuu ja voitte siirtyä takaisin normaaleihin nukkumatapoihinne.

 

Jos haluat tukea 2-4 -vuotiaan lapsen unipulmiin, tutustu Muksuperheen unen Pikkulasten unipulmat 2-4 -vuotiaan infopakettiin. Tutustu paketin sisältöön täältä. Klikkaamalla linkkiä siirryt Campwiren ostosivustolle, jonka kautta myös osto suoritetaan.

Mikäli olet raskaana tai 0-4 -vuotiaan lapsen vanhempi, niin käy tutustumassa tekemääni Koko 0-4 -vuotiaiden lasten vanhemmille suunnattu verkkovalmennusvalikoima sekä muut unen infopaketit löytyvät täältä. Mikäli et vielä tunne minua, niin olen Sari Tammikari, Muksuperheen unen perustaja (yli 20 k jäsentä), pediatrinen unihoitaja, terveydenhoitaja sekä mukana muun muassa asiantuntijaryhmässä, joka vastaa Tampereen ammattikorkeakoulun pediatrisen uniohjaajakoulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Täältä pääset tutustumaan koko valikoimaan!

 

Tästä suoraan yksittäisiin verkkovalmennuksiin:

👶 Vauvan unineuvola – unitukea vauvan ensimmäiselle vuodelle (0-12 kk)

👶 Vauvan rutiini ja rytmin tukeminen (0-3 kk)

👶 Vauvan 4 kk hulinat

👶 Yösyöttöjen purkaminen (6 kk+)

👶 Tutti tutuksi ja tutista eroon. Milloin tutin voi ottaa käyttöön, kuinka luopua ja tarvitaanko tuttia?

🧒 Pikkulasten (2-4 v.) unipulmat rauhoittavista iltarutiineista painajaisten käsittelyyn sekä pikkusisaruksen tuloon