Anna vauvallesi unirauha

Anna vauvallesi unirauha! Ajatus nousi mieleeni, kun Muksuperheen uni ryhmässä 4 kk ikäisen vauvan äiti kirjoitti, mitä tehdä, kun hän ei saa vauvaa nukahtamaan. Hän kuvasi hyvin tavallista tilannetta, jossa vauva makoilee omassa sängyssään ja jutustelee itsekseen kohtuullisen tyytyväisenä. Äiti kertoi, että vauva ei nukahda, vaikka hän kuinka hyssyttelee, tassuttelee tai pitää vauvaansa sylissään. Kommenttiketjussa oli useita samassa tilanteessa painivien vanhempien kommentteja. Yksi neuvoi kantamaan vauvaa kantoliinassa, toinen ohjasi imettämään vauvan uneen jne.

 

Kunnes eräs äiti kertoi, että hänen vauvallaan oli ollut sama ”ongelma”  mutta se oli mennyt ohi jossain vaiheessa. Ja mitä tämä äiti olikaan tehnyt, että sai ongelman hoitumaan ja vauvansa nukkumaan. Ei mitään! Hän oli vain antanut vauvansa olla ja nukahtaa levollisena sitten, kun unen aika oli tullut. Näin yksinkertaista. Äiti kertoi myös, että vauva oli saattanut parhaimmillaan olla jopa tunninkin hyväntuulisena vuoteessaan, ennen nukahtamista, eikä hän siitä mitenkään häiriintynyt.

 

Nyt seuraakin suuri totuuden hetki. Yleisin ongelma vauvan huonoihin uniin taitaa toisinaan olla se, että koetamme liiankin aktiivisesti nukuttaa vauvojamme. Ja näin tahtomattamme keskeytämme vauvamme itsenäisen nukahtamisen prosessin ja opetamme vauvoillemme erilaisia uniassosiaatioita, joita joudumme sitten toistamaan kuukausi kuukauden jälkeen, kunnes olemme niin uuvuksissa, että on pakko pitää unikoulua.

 

Valotanpa asiaa hieman unen fysiologian ja vauvan kehityksen kautta

 

Vain rauhallinen mieli voi nukahtaa

Uni on monimutkainen kokonaisuus, joka tarvitsee useita tekijöitä, joiden on osuttava kohdilleen, jotta nukahtaisimme. Elimistömme pitää erittää sopiva määrä melatoniinia, kortisoli- ja addrenaliinitasojen tulee olla riittävän alhaalla, aivoihin pitää kertyä tarpeeksi adenosiinia (unihiekkaa) ja ruumiin lämmön tulee laskea tietylle tasolle. Monimutkaista, eikö totta. Lisäksi nukkumatilan tulee olla unta edistävä. Valo ja muut ulkoiset ärsykkeet hallinnassa ja huoneen lämpötilan sopivan viileä mutta jalkojen tulee olla lämpimässä ja vaatetuksen sopiva, jotta nukkujalla ei olisi kylmä ja olisi helpompi liukua unten maille.

 

Ja sitten se mieli. Jos ajatuksemme askaroivat jonkun huoliasian parissa, uni ei ota tullakseen. Jos joku kuorsaa vieressämme tai käyttäytyy häiritsevästi, emme kykene nukahtamaan. Suututtaa, surettaa, ja pelottaa, että emme jaksa seuraavaa työpäivää, jos nukumme huonosti. Taas yhden kerran.

 

Ja nyt mennään niihin vauvoihin. Vauvan ensimmäiset elinkuukaudet katsotaan ajaksi, joka vastaa viimeistä raskaustrimesteriä. Ihmisvauva syntyy eläinvauvoihin verrattuna hyvin keskeneräisenä, koska aivojemme kehitys ja kasvu ei olisi mahdollista äitiemme kohdussa vastaavalle tasolle kuin eläimillä. Siksi vastasyntyneiden maailma on sisäänpäin kääntynyttä ja he elävät hauraina taimina kohdun ulkopuolista elämää. Tässä vaiheessa vauva tarvitsee erityisesti äidin kehon suojaa. Rintaa rajoituksetta, sylin lämpöä ja välitöntä apua. Pikkuinen nukkuu sellaisella rytmillä, joka hänelle sopii, hän herää silloin kun herää ja syö tarpeeseensa juuri oikean määrän, jos se mahdollistetaan.

 

Alle kolmen kuukauden ikäistä vauvaa ei voi pakottaa johonkin ennalta määrättyyn rytmiin. Heillä on oma rytminsä, joka ohjaa oikeaan määrään unta ja valvetta. Vauvan signaaleita seuraamalla ja hänelle sopivia valveaikoja noudattamalla tuetaan parhaiten tervettä unta.

 

 

Odotatko vauvaa ja haluat edetä uniasioissa vauvan tahtiin? Tule mukaan Muksuperheen unen Matkalla unimaisteriksi vauvavuoden unineuvolaan. Lisää tietoa unineuvolasta saat täältä.

 

Neljän kuukauden hulinat

Neljän kuukauden kieppeillä tapahtuu vauvan herääminen maailmalle. Vauva kiinnostuu ulkomaailmasta, alkaa hallita omaa kehoaan ja käyttää sitä välineenään päästäkseen kosketuksiin tämän kaiken ihanuuden ja kiihottavan kanssa.

 

Vauva alkaa jutella. Hän hymyilee vastavuoroisesti, kohottaa käsiään vanhempiaan kohti, kutsuu vuorovaikutukseen. Refleksiivinen toiminta alkaa väistyä ja vauvan käyttäytymistä ohjaa tietoisuus. Lisää tietoa vauvan unen muutoksista voi lukea täältä.

 

Samaan aikaan vauvan häiriöherkkyys ja kyky oppia kasvaa. Hän alkaa reagoida herkemmin arjen ääniin, hoivaajan tunnetiloihin ja siihen, miten ja kuka hänen kanssaan on. Hän oppii ennakoimaan tulevaa ja ne asiat, joita toistuvasti tehdään alkavat tuntua tutuilta ja tuovat raameja elämään. ”Kun minut asettaan hoitopöydälle ja vaihdetaan vaippa, tulee mukavampi olo. Kun saan rintaa, tulen kylläiseksi ja sen jälkeen on helppo nukahtaa. Kun itken, joku tulee luokseni ja ottaa syliin.”

 

No niin, mennäänpä nukkumiseen. Toistan nyt asian, joka on kaikille tuttu. Rauhoita vauva ja laske hänet nukkumapaikkaansa ja anna nukahtaa. Tämä on yhtä aikaa monimutkaista ja hyvin yksinkertaista. Kyse on siitä, miten tulkitsemme vauvan rauhoittumisen ja annamme vauvalle unirauhan.

 

Meillä äideillä ja isilläkin on hyvin vahva käsitys siitä, että vauvan pitäisi olla hiiren hiljaa nukkuessaan tai unta tehdessään. Näin ei kuitenkaan ole. Monet vauvat nukkuvat hyvin äänekkäästi ja yölläkin havahtuessaan voivat äännellä, kiemurrella, höpötellä, hihkua, potkia, sätkiä. Ja siitä huolimatta heillä ei ole mitään hätää. He prosessoivat unta ja koettavat nukahtaa. Mikäli annamme vauvamme tehdä tämän prosessin loppuun saakka, hän saa kokemuksen siitä, että on ihan OK tehdä prosessi loppuun saakka ja nukahtaa omaan sänkyyn.

 

Jos sen sijaan ryntäämme ensimmäisestä äänestä vauvan luokse ja rauhoittelemme häntä eri tavoin, prosessi keskeytyy ja vauvan mieli virittäytyy.  Samalla hänen nukahtamisvalmiutensa katoaa. Mieli ei enää ole vastaanottavainen unelle. Niinpä vauva ajautuu yliväsymystilaan, jolloin joudumme tekemään pitkän työn koettamalla nukuttaa häntä uudestaan. Usein nukuttamisoperaatio vie ainakin yhden vauvan unisyklin verran aikaa. Silloin avautuu uusi uni-ikkuna. Jos edelleen jatkamme vauvan aktiivista nukuttamista, jo itsekin hermot riekaleina, tilanne ajatuu lopulta kaaokseen. Vauva huutaa pää punaisena ja hikisenä ja meidät valtaa syvä epätoivo. OI MIKSI!?

 

Ja kaikki tämä ihan turhaan.

 

Mieti, miltä itsestäsi tuntuisi, jos makaisit omassa vuoteessasi valmiina nukahtamaan. Siinä ihanassa puolihypnoottisessa tilassa, jossa olet vuorotellen unen ja valveen tilassa. Sitten puolisosi tulisi höpöttelemään, hyssyttelemään, taputtelemaan ja sylittelemään. Tai työntämään eteesi lautasellisen lempiruokaasi. Saattaisit ehkä ilahtua, tai jopa suuttua. Mutta yhtä kaikki, et enää olisikaan valmiina nukahtamaan, vaan sen aika olisi taas hetkeksi ohi ja tekisimme jotain muuta.

 

Älä keskeytä mantraitkua

Mantraitku on monotonista ja sitä usein kutsutaankin unilauluksi. Mantraitkua eivät tee kaikki lapset mutta osalla se on hyvin vahva merkki rauhoittumisprosessin alkamisesta. Mantraitku ei kiihdy, se on aaltoilevaa ja lopulta vauva nukahtaa. Näytteen mantraitkuista voit kuunnella täältä

 

Muita vastaavia rauhoittumisprosesseja on  esimerkiksi hypisteleminen. Vauva tykkää näpelöidä jotain asiaa. Imetyksen aikana vauva voi nipistellä äidin rintaa tai käsivarsia, hän voi huitoa omia kasvojaan, nyhtää unipehmon tuotelappua tai hipsutella unirätillä kasvojaan.

 

Joillakin vauvoilla on tapana liikutella jalkojaan, joku hakkaa päätään patjaan tai heijaa itseään. Joku kääntyilee, nousee heijaamaan itseään kontilleen ja nukahtaa sitten pylly pystyssä, pää tungettuna pinnasängyn nurkaa vasten. Näistä tavoista ei pidä pelästyä, huolestua tai toimintaa estää, koska ovat aivan normaaleja asioita ja niihin puuttuminen vain suututtaa ja hämmentää vauvaa.

Anna vauvallesi unirauha

Toivonkin, että alkaisit suhtautua luottavaisesti vauvasi kykyyn tehdä unta itsenäisesti. Kun hänellä on hyvä olo, hän on kylläinen ja vaippa vaihdettu, vuode ja nukkumaympäristö sopiva, eikä ilma kierrä masussa, anna hänen olla.

 

Aseta vauva nukkumapaikkaansa ja toivota hänelle hyvät unet. Anna viimeinen suukko, pidä kättä hetken rintakehällä ja siirry sivuun. Poistu mieluiten kokonaan vuoteen viereltä ja koeta olla rennosti. Niin pitkään, kun vauva vaikuttaa tyytyväiseltä, hän saa olla rauhassa. Tämä on hänen hetkensä valmistaa mieli unelle vastaanottavaiseksi. Uni tulee sitten ajallaan. Mutta se tulee kyllä.

 

Jos vauva alkaa selkeästi itkeskellä, mene hänen luokseen ja rauhoittele sänkyyn. Mitä vähemmän muutat vauvan olosuhteita, sitä parempi. Ei kannata kuitenkaan antaa vauvan itkeä naama punaisena tai tulkita kaikkea itkunomaista ääntä suureksi hädäksi. Tämä on ehkä se vaikein asia mutta havainnoimalla alat oppia oman vauvasi tavan ilmaista itseään. Ja kykenet myös luottamaan itseesi ja vauvaasi.

 

Näin pysyt itsekin rauhallisena ja alat nukkua öisin.

 

Vinkki: Aikuisen ja lapsen mieltä rauhoittaa usein tasainen puhe tai äänimaailma ( White noise ). Iltasatujen maaginen voima on useimmille pikkulasten vanhemmille tuttua. Paras iltasatukirja on sellainen, jossa tarina ei ole liian jännittävä ja se soljuu polveillen ja melko pitkäveteisesti eteenpäin. Kun luet rauhoittavalla äänellä satua lapsellesi, hän solahtaaa nopeasti uneen. Tee iltasatuhetkestä isomman lapsen kanssa rauhallinen vetäytymisrutiini ottamalla kirja käteen, lapsi kainaloon ja hämärtämällä huone.

 

Bookbeatista löydät hyviä iltasatukirjoja, joita voit kuunnella myös itse. Kathryn Nicolai on kirjoittanut mainion Unisatuja rauhattomille aikuisille -kirjasarjan. Yksi unisatusessio kestää 20 minuuttia ja sen aikana nukahtamisen pitäisi tapahtua. Tarinat ovat lempeitä kuvauksia arkisista asioista, kuten kylvyn valmistelusta, kävelystä lumisessa maisemassa ja kiitospäivän ateriasta ystävien kanssa. Ne ohjaavat pysähtymään ja havainnoimaan ympäristöä ja elämää ympärillämme ja aistimaan syvällisesti ihan tavallisia asioita. Mindfullnessia parhaimmillaan. Lukijana pehmeä-ääninen Vuokko Hovatta.

 

Nukkukaahan rauhassa!

 

 

 

 

 

 

 

 

14 kommenttia

  1. Sanna 7.1.2021 klo 19:13

    Kuinka tämä toteutetaan käytännössä, etteivät kaikki muut ole hereillä, kun vauva harjoittelee nukahtamista? Pitäisikö vauvat nukuttaa heti omaan huoneeseen? Samassa makkarissa nukkuu kuitenkin tällä hetkellä mies, joka lähtee aamulla töihin ja niitä isompia lapsia tulee yön aikana vaihteleva määrä.

    • Sari Tammikari 8.1.2021 klo 05:03

      Jos vauva pitää harjoitellessaan niin kovaa meteliä, että kukaan muu ei kykene nukkumaan, ei ehkä puhuta samasta asiasta ollenkaan. Vauvaa ei tule huudattaa. Vauvan levollisena unen hakeminen on enemmän sellaista itsekseen ”jutustelua”.

      Jos lapsesi on nk. koliikkivauva, hänen ei pidäkään antaa hakea unta itsenäisesti. Silloin otetaan järeät menetelmät käyttöön ja sinnitellään se 3 kk , että vauva saadaan rauhoittumaan edes jollain tavalla. Vasta sen jälkeen aloitetaan itsenäisen nukahtamisen harjoitteleminen.

      Oletko kysynyt mieheltäsi, häiriintyykö hän oikeasti vauvan äänistä, vai onko se vain ajatus, joka on jostain syystä noussut sinun mieleesi? Me äidit tavataan olla sellaisia. Että ajattelemme liikaakin muita ja muiden unia. Samaan aikaan väännämme itsemme miljoonalle mutkalle ja uhraamme oman hyvinvointimme, kun koetamme pitää vauvaa hiljaisena. Sellainen ei koskaan johda hyvään lopputulokseen.

      Vauva on sinun ja miehesi yhteinen. Jos hän ei kykene sietämään vauvan ääniä, voi olla aika hänenkin pohtia miksi näin. Voisiko hän nukkua jossain muussa tilassa tai käyttää korvatulppia? Vauvaa vasta ohjataan kohti hyviä unitaitoja ja tämän vaiheen ”epämukavuus” tulee maksamaan positiivisina asioina itsensä monin verroin takaisin.

  2. Lissu 27.1.2021 klo 09:29

    Vauva 7 viikkoa kun laittaa illalla sänkyyn niin jää silmät kirkkaana makamaan. Saattaa vartinkin verran makailla itekseen ja sit vasta turhautua ja käydä itkee. Välillä tekee niin että kun laittaa sänkyyn niin heiluttaa käsiä ja jalkoja hirmuisesti ja on levoton. Saattaa rauhoittua sillä kun käy monta kertaa laittaa tutin tai nostaa syliin rauhoittumaan. Laittaa takaisin niin välillä jatkaa huitomista. Päivällä nukahtaa 1.5 tunnin välein ja kun vie sänkyyn niin nukahtaa melkeinpä heti. Mietin miten noissa illalla esiintyneissä kannattaisi toimia. Varsinkin tuo kun jää sänkyyn pitkäksi aikaa, mutta uni ei tulekkaan. Annanko vaan olla sängyssä vai nostanko pois jo siinä vaiheessa kun huomaan että on siellä silmät kirkkaana. Entä tuo toinen. Onko oikea tapa että yritän ensin rauhoittaa ja sit kun on rauhallinen niin jätän itsekseen. Vai annanko vauvan rauhoittua itse? Ja nostanko ja tarjoanko tuttia vasta kun käy itkemään. Olen huomannut et välillä läsnä oloni häiritsee jos käymässä nukkuu niin nukahtaa vasta kun poistun. Silloin siis kun rauhallinen ja selkeästi uni jo tulossa.

    • Sari Tammikari 27.1.2021 klo 10:09

      Hei Lissu! Kuvailemasi käyttäytyminen on täysin normaalia pienelle vauvalle. Hänellä ei ole mitään hätää, vaikka hän liikuttaa raajojaan ja huitoo itsekseen vuoteessaan. Monia pikkuisia autta kovasti kapalointi, joka saa heidät tuntemaan olonsa turvalliseksi.

      Toiset vanhemmat haluavat kantaa vauvojaan esimerkiksi kantoliinassa päiväunien ajan. Ja pienten vauvojen kanssa tämä on ihan OK. Etenkin, jos kantaminen tuntuu luontevalta vanhemman mielestä. Näin vauva saa olla koko ajan vanhemman kehon lämmössä ja suojassa, eikä kuvaamaasi huitomista esiinny.

      Tuo 90 minuutin valveikkuna tuntuu olevan sopiva teille, koska vauva nukahtaa nopeasti unille. Yöllä, unisyklien välissä heräävää vauvaa ei kannata heti rynnätä lohduttelemaan. Huitominen ja ääntely kuuluu asiaan ja joskus vauva voi valvoa varsin tyytyväisenä pitkäänkin, kunnes nukahtaa uuteen unisykliin. Jos vauva on yöllä silmä kirkkaana vuoteessa, koeta olla aktivoimatta häntä turhaan. Mikäli vauva alkaa oikeasti kaivata syöttämistä tai rauhoittelua, hän kyllä ilmoittaa siitä itkulla. Kaikki vauvan ääntely ei oler itkua. Yölläkään. Monet pikkuiset ovat hyvinkin äänekkäitä nukkujia. Joten kannattaa rauhassa kuulostella ja arvioida ennen avustamista.

  3. Riina 13.2.2021 klo 19:02

    Itsellä on todella huono omatunto, sillä olen yrittänyt hellästi noudattaa tälläistä vauvan itsekseen rauhoittumista mikä on tähän asti toiminut hyvin. Nyt vauva 8 viikkoinen ja alkanut huutamaan iltaisin ennen yöunia, melko lohduttomasti muttei kuitenkaan jatkuvasti taukoamatta. Usein tilanne on sellainen, että hän on yliväsynyt koska ei nuku päivällä päiväuniakaan hyvin. Olen yrittänyt soveltaa itsekseen rauhoittumista ja lohduttamista mutta mikään ei tunnu auttavan. Nyt pelkään että huudatan lastani sillä iltaisin nukahtaminen voi kestää jopa 40minuuttia siten että hän huutaa minuutin-pari ja on hetken hiljaa kuin taistellen nukahtamista vastaan ja jatkaa sitten huutoaan. Olen yrittänyt odottaa 30s kun vauva aloittaa huudon ja jos se ei lopu niin menen lohduttamaan. Joskus tämä ei aivan toteudu ja vauva itkee pari minuuttia ja sitten hetkeksi lopettaa. En enää tiedä pitäisikö jatkaa samalla tyylillä vai huudatanko lastani ja tuhoam hänen perusluottamustaan.

    • Sari Tammikari 13.2.2021 klo 19:35

      Hei Riina! Ei kannata kokea huonoa omaatuntoa, vauvan hoitaminen ei ole helppoa, kun ohjeita tulee joka puolelta ja ne voivat erota kovastikin toisistaan. Ja sitten on vielä sekin, miten kukakin ymmärtää ohjeet. Toiselle vanhemmalle vauvan huutaminen tarkoittaa ääntelyä, joka kokeneemmalle vanhemmalle näyttäytyy harmittomana. Jos ei ole aikaisempaa kokemusta vauvoista, vauvojen signaaleiden tulkitseminen on haastavaa kenelle tahansa.

      Rauhoittele ihan reilusti selkeästi itkevää vauvaasi. Olet koettanut toimia ihan johdonmukaisesti mutta vauvallasi saattaa olla ilmaa mahasssa, joka vaikeuttaa nukahtamista. Tähän auttaa syöttämisen jälkeen ja sen aikanakin tehty huolellinen röyhtäytys. Vauvaa voi jumppauttaa lempeästi ja hieroa ilman vapauttamiseksi. YouTubesta löytyy hyviä videoita hakuasanoilla gas relieving babies tai winding/burping babies. Jos vauvan masu on pinkeä ja vauva kiemurtelee tuskaisen näköisesti, rauhattomuuden syynä on ilmakkuus.

      Anna vauvan olla myös mahallaan vaipanvaihtojen yhteydessä pieniä hetkiä. Mahallaan oleminen vahvistaa lihaksia ja auttaa ilmaa liikkumaan suolistosta pois. Muista, että vauvojen tulee kuitenkin nukkua selällään, ennen kuin he osaava kääntyä molempiin suuntiin.

      Itkun syynä voi myös olla refluksi ja siitä voit lukea enemmän blogissani olevista artikkeleista.

      Ja tietenkin näillä pienillä on useammin nälkä kuin isommilla vauvoilla. Mieti, milloin vauvasi on syönyt edellisen kerran ja jos siitä on kulunut n 2 tuntia, hän on varmasti nälkäinen.

      Juttele asiasta myös neuvolassa. Et ole tehnyt mitään peruuttamatonta vauvasi kanssa.

  4. Kirsi-Marja 9.3.2021 klo 10:28

    Hei.
    Vauva 2,5kk ei nukahda eikä osaa yhistää unisyklejä ilman liikettä.. yöunille nukahtaa vain syliin heijaten, välillä vaunuihin hyssyttäen jos saan puoliunisena sinne laskettua. Päivällä nukkuu ulkona vaunuissa, sinnekkin nukutetaan liikkeeseen. Herää myös lähes poikkeuksetta joka unisyklin jälkeen ja vaatii liikettä että jatkaa unia. Miten saisi lempeästi ohjattua häntä nukahtamaan itsekseen?
    Hakee unta yleensä tosi kauan jos olen koittanut nukuttaa syliin ilman heijausta. Ei meinaa itsellä aika ja kärsivällisyys riittää illalla yli tunnin nukutuksiin..

    Kysyisin myös nukkumaan laittamisesta ja itsekseen nukahtamisesta, että mihin aikaan se kannattaa aloittaa.. jos vauva jaksaa valvoa n.90min ja tavoitteena on saada hänet yöunille klo 19, niin missä vaiheessa vien hänet sänkyyn? Selkeästi hän on vielä esim 30min ennen liian virkeä nukahtaakseen, mutta myös 10min ennen nukkumaan menoa itsenäiseen uneen opettelu kestää niin kauan että toivottu nukkumaanmenoaika on ylittynyt tunnilla.. onko pääasia nyt vain keskittyä siihen että vauva oppii nukahtamaan itse ja olla välittämättä liikaa siitä paljonko hän nukkuu esim. yöllä?

    Lisäksi yöllä kannattaako vauvan siis antaa olla hänen herättyään omassa rauhassa niin kauan että alkaa selkeästi esim itkemään? Voinko antaa hänen olla silmät kirkkaina keskellä yötä hereillä niin kauan että joko nukahtaa tai alkaa itkemään? (Tämä jos on syönyt vähän aikaa sitten)

    • Sari Tammikari 9.3.2021 klo 12:50

      Hei! Jos vauva valvoo yöllä tyytyväisenä silmät auki, ei tarvitse tehdä mitään. Jos vauvalla on nälkä, hän ilmaisee sen kyllä itkulla ja silloin syötetään.

      Pienet vauvat voivat tarvita vielä vanhemman aktiivista avustamista nukahtaakseen päiväunille. Liikkeeseen nukuttaminen on ihan ok tässä vaiheessa. Lisää liikkeeseen nukuttamisesta ja sen poisoppimisesta voi lukea täältä https://muksuperheenuni.fi/syvakyykkyja-ja-karrylenkkeja/ Liikettä ja avustamista vähennetään aina asteittain ja olisi epärealistista odottaa, että vauva tottuisi välittömästi uuteen tapaan nukkua ja nukahtaa.

      Vauvan valveikkuna sisältää syötön, vaipanvaihdot ja nukuttamisen ja 2,5 kk ikäisten päiväunirutiini kannattaa aloittaa noin 10 minuuttia ennen valveikkunan loppumista. Yöunille rituaali voi olla hiukan pidempi, joten vastaavasti aloitetaan aikaisemmin. Olisi hyvä laittaa vauva hakemaan unta ennen kuin hän on yliväsynyt.Jos vauva makoilee tyytyväisenä sängyssään, voi hänen antaa nukahtaa itsekseen vaikka valveikkuna menisikin pitkäksi Jos vauva alkaa itkeä kunnolla, lohdutellaan tietenkin. Tyytyväisen vauvan loikoilua ei sen sijaan tarvitse keskeyttää.

      Vauvojen uni sirottautuu varhaisvaiheessa koko vuorokaudelle, joten mitään 07-19 rytmiä ei voi odottaakkaan vauvalta. Löydät vauvan rytmittämiseen vinkkejä täältä https://muksuperheenuni.fi/kuinka-rakentaa-vauvalle-toimiva-paivarytmi/

      Omaa vauvaasi havainnoimalla löydät toimivimmat tavat. Kun päässä ei haudo automaationa ajatusta, että jokainen inahdus on välittömästi hiljennettävä, pääsee jo pitkälle.

  5. Anne-Maria 2.4.2021 klo 17:46

    Meillä 7-viikkoinen poikavauva jolle nyt alkanut tulla päiviä kun ei nuku välillä päivällä kunnon päikkäreitä yrityksistä huolimatta ja se kostautuu sitten illalla yliväsyneenä itkuisuutena joka saattaa kestää tunnin,pari jolloin oikein mikään ei auta vaikka selkeästi väsyttää.

    Olen ottanut iltapäivällä(12-13aikoihin) tavaksi lenkkeillä vaunujen kanssa ainakin kerran pitemmän lenkin jonka jälkeen nukkuu vielä pihalla ehkä tunnin mutta myöhemmin ei meinaa nukahtaa sisälle enää toisille päikkäreille vaikka tarvetta olisi. Silloin kun nukkuu toiset pidemmät päikkärit niin niiltä herää yleensä 16-17 aikoihin jolloin on pirteä sinne 18 asti jolloin aletaan tehdä pikkuhiljaa iltatoimia ja omaan sänkyyn siirrytään viimeistään 19 maissa. Hyvin nukutun päivän jälkeen nukahtaa itsekseen aika pian,joskus saattaa kestää 20.30 saakka mutta silloinkin ilman enempiä itkuja.

    Voisiko kyseessä olla kehitysvaihe ettei vain malta nukkua kun oppii uutta koko ajan vai onko tottunut siihen että pääsee ulos nukkumaan eikä siksi osaa nukahtaa sisällä? Yöllä herää pari-kolme kertaa syömään ja silloin jatkaa uniaan heti kun on syönyt eli yöt on rauhallisia.

    • Sari Tammikari 3.4.2021 klo 06:08

      Hei Anne-Mari! kiitos kommentista. Vauvasi unen rakenne vastaa vielä varhaisvaiheen unen rakennetta, eikä päiväunille kannatakaan tavoitella mitään ennalta määriteltyä rytmiä. Tässä ikävaiheessa on tärkeämpää pohtia vauvan valveillaoloajan pituutta kuin päiväunen kestoa. Kaksikuisen vauvan kyky valvoa vaihtelee yksilöllisesti mutta haasteen tähän valvomisaikaan tuo se, että emme tunnista sitä hetkeä, jolloin vauva olisi valmis nukahtamaan ilman isompia nukutuksia. Tunnistaminen on hyvin haastavaa ja siksi apuna kannattaa käyttää kelloa ja pohtia, milloin vauva on herännyt, syönyt jne. Lue lisää vauvan rytmin muodostamisesta täältä.

      Pieni vauva tarvitsee unta tasaisesti ympäri vuorokauden. Osa vauvoista nukkuu sen lyhyinä pätkinä, osa nukkuu pidempiä sessioita. Noin kolmen kuukauden iässä suurin osa vauvoista nukkuu pisimmät yhtenäiset unijaksonsa öisin.

      Päivisin vauvojen on yleensä helpompi nukahtaa vaunuihin ja ulos. Tähän on monta syytä. Ulkopäiväuniin liittyy monta nukahtamiseen tähtäävää vihjettä, rutiinia ja avustamista, joiden avulla vauva ohjautuu nukkumaan kuin itsekseen. Vauva puetaan haalariin, asetetaan mukavan ahtaaseen koppaan, vaunuja liikutellaan ja ulkona kuuluu tyynnyttäviä ääniä. Olosuhteet muistuttavat vauvaa kohtuajasta, jolloin vauvan nukahtaminen tapahtuu nopeasti. Sisälle nukutettaessa sen sijaan emme ehkä ole luoneet vastaavaa toistuvaa unirutiinia ja oma sänky tuntuu liian isolta ja avaralta paikalta vaunujen kohtumaiseen ahtauteen verrattuna. Siksi sisäpäiväunillekin tulisi luoda aina sopiva ikätasoinen unirutiini ja esimerkiksi kapaloimalla tuottaa vauvalle kohtumaiset olosuhteet. Vauva saattaa tarvita myös liikkeen ja kohinaäänen tyynnyttämään.

      Se, miten voit edesauttaa vauvasi päiväunille nukahtamista on valveajan seuraaminen kellon avulla. Tässä iässä vauvan valveikkuna on n 60 minuuttia. Valveikkuna lasketaan edellisestä heräämisajasta ja se sisältää vauvan syöttämisen ja unirutiinit, jolloin vauvan tulisi olla omassa sängyssään makoilemassa n 55 minuuttia edellisestä heräämisestä. Kun hän on kylläinen, masusta on röyhtäyttämällä poistettu ylimääräinen ilma ja vauva on kuivitettu, hänen voi antaa omassa rauhassaan hakea unta ilman isompia nukutustoimenpiteitä. Vauvan pitää olla nukkumaanlaitettaessa tyytyväinen ja omasta mielestämme vielä selkeästi virkeähkö. Mutta tästä huolimatta uni yleensä tulee melko itsekseen ilman sen suurempia ponnisteluita. Kun vauva on tyytyväinen ja oppii makoilemaan omassa nukkumapaikassaan rauhaisasti, hän alkaa kokea tällaisen itsenäisen rauhallisen hetken luonnolliseksi ennen nukahtamista. Jos vauvan uni-ikkuna menee ohi, vauvasta tulee yliväsynyt ja nukuttaminen muuttuu vaikeaksi ja itkuiseksi puuhaksi.

      Eli panosta päiväunirutiineihin, tarkista kellosta, että vauva on ajoissa hakemassa unta itsenäisesti. Voit nukuttaa vauvaa aluksi sisälle vaikka vaunukoppaan. Ja mikäli vauva tarvitsee heijaamista rauhoittuakseen, heijaa kaikessa rauhassa uneen saakka. Kun sisälle nukahtaminen helpottuu, voit vähentää heijaamista. Valveikkunan pituus kasvaa asteittain, ja 3 kk iässä se liikkuu 60-90 minuutin välillä.

  6. KV 4.5.2021 klo 18:03

    Poikamme 4,5kk on aina tarvinnut paljon apua nukahtamiseen. Tällä hetkellä illalla nukahtaa vain tissille ja herättyään(muutaman tunnin välein koko yön) kaipaa tissiä nukahtamiseen. Päivällä nukkuu vaunuissa(tai kaukalossa, jos olemme autolla liikkeellä) ja nukahtaminen tapahtuu itkun ja liikkeen jälkeen.
    Onko mitään toivoa saada tämän artikkelin keinoilla nukahtamaan itse?
    Jos lähden joku ilta kokeilemaan, että esim. imetän istualteen ja siirrän omaan sänkyyn(sivuvaunu) nukahtamaan ja siitä sitten syliin rauhoittumaan, kun huuto alkaa(ei rauhoitu sänkyyn), niin teenkö hallaa, jos jonkin ajan päästä otan viereen ja nukutan tissille? Vai otanko aina tissille, kun itku alkaa ja kun sitten siihen nukahtaa, niin siirrän omaan sänkyyn?
    Olemme pariin otteeseen yrittänyt saada itsestään nukahtamaan(ts. isä voisi nukuttaa, jotta itse voisin olla esim. harrastuksessa illalla), mutta aina menee siihen, että sylissä rauhoittuu, mutta kun lähtee laskemaan sänkyyn, niin huuto alkaa ja loppujen lopuksi vain huutaa, kunnes saa tissin. Viimeksi tähän meni 2h(kunnes olin kotona), joten vauva oli ihan yliväsynytkin sitten jo ja yökin meni metsään.

    • Sari Tammikari 5.5.2021 klo 13:13

      Kuulen hyvin usein tuon lauseen ” meidän vauvamme on aina tarvinnut apua nukahtamiseen ” Usein pohdimme asiakkaideni kanssa, onko nukuttamisesta vain tullut tapa, jota ajattelemme ihan luonnollisen asiana ja siksi tavallaan opetamme vauvoillemme näitä erilaisia uniassosiaatioita, joihin he sitten hiljalleen voivat jäädä kiinni.

      Jos vauva on melko tyytyväinen, eikä itke pää punaisena ja lohduttomasti iltaisin, on tarpeetonta käyttää hirveästi energiaa vauvan rauhoitteluun ja hyssyttelyyn. Rauhoittelu tehdään ennen nukkumaan laittamista ja enemmän on kyse siitä, että löydämme sopivan ajan nukkumaan menemiselle, jolloin vauva nukahtaa luonnollisesti ja ilman isompia apuja.

      Erittäin haastavien vauvojen kanssa taas täytyy käyttää aktiivista rauhoittelua, eikä heillä tosiaan ole kykyä tällaiseen ”helppoon” nukahtamiseen: Silloin vanhemman tehtävänä on hyväksyä asia ja odottaa, että vauvan valmiudet kehittyvät.

      Jos vauvasi on ollut suht tyytyväinen ja vain hiemn liikuskellut itsekseen sängyssään, voit aivan hyvin siirtyä etäämmälle ja testata, nukahtaisiko hän ihan itsekseen. Rauhoittelussa tulee käyttää soinnittamisen lakeja. Jos vauva itkee kovaa, silloin otetaan järeät menetelmät käyttöön, jos vauva on vain hieman levoton, riittää yleensä pelkkä lempeän tassuttelun malli suoraan vuoteeseen tehtynä.

      Olen tehnyt videon vauvan rauhoittelusta. Käy tutustumassaa siihen täältä

  7. Ninnu 5.5.2021 klo 06:32

    Hei, meidän vauva nukkui ennen jopa kokonaisia öitä, mutta kun täytti 4 kk muuttui nukuttaminen pinnikseen yhtäkkiä vaikka kuinka vaikeaksi, päikkärit jäävät lyhyiksi ja öisin herätään parin tunnin välein lohduttomaan itkuun. Tähän päälle hampaiden tulo sekä uusi taito: on oppinut kääntymään vatsalleen sängyssä. Nyt mennään neljättä viikkoa ja kaikkien jaksaminen alkaa olla aika siinä rajoilla. Nukahtaminen muuttui uudestaan suht helpoksi tässä pari yötä sitten – ei suostu nukahtamaan syliin mutta kyllä, jos lauletaan ja istutaan vieressä. Mutta loppuyö: mitä ihmettä tehdä tälle katkonaisella unille ja itkuisuudelle? Yritämme reagoida nopeasti, koska itkee jopa paniikinomaisesti. Yleensä hän on kuitenkin vielä unessa, kun itku alkaa. Mitä tässä voi tehdä muuta kuin yrittää rauhoittaa?

    Päikkäreitä nukkuu noin 1,5-2 h välein, koska muuten muuttuu selvästi levottomaksi. Illalla kuitenkin pyritään pitämään hereillä vähän pidempään ennen nukkumaanmenoa kello 19. Unet vaihtelevat 30 min-1,5 h välillä. Nykyään kuitenkin usein vain 20 min. mikä ei tietenkään riitä. Yhteensä unta tulee noin 12 h vuorokaudessa, eli ihan liian vähän ja kierre on valmis.

    • Sari Tammikari 5.5.2021 klo 13:02

      Hyvin tyypilliseltä 4 kk hulinoinnilta kuulostaa. Se, että vauva on aiemmin nukkunut hyvin, kertoo siitä ettei unia särje mikään terveydellinen haaste. Lue blogikirjoitukseni 4 kk hulinoinnista, niin saat tietoa enemmän niistä.
      Sinuna antaisin vauvan jumpata omassa sängyssään ja hakea omaa uniasentoaan ihan rauhassa. Pidä vauvaa päivän aikanakin harjoittelemassa kääntymistä ja liikkumista tasaisella ja turvallisella alustalla. Voit olla mukana aktivoimassa vauvaa Laitan linkin videoon, jossa on kivoja vinkkejä vauvan motorisen kehityksen tukemiseksi. Video löytyy täältä.

      Tsemppiä teille, ongelma todennnäköisesti korjaantuu itsekseen ajan kanssa. Vauvan rytmikin muuttuu nyt ja kannattaa seurailla väsymismerkkejä ja arvioida, mikä olisi hänelle sopivin valveaika.

Kirjoita kommentti