Vaaperovaiheen muuttuessa taaperovaiheeksi, tapahtuu monien aiemmin levollisestin nukkuvien lasten unille jotain mystistä. Yhtenä iltana pikku kerubi muuttuu pikku paholaiseksi. Kaikki, mikä on ennen sujunut mukavasti rutiinilla alkaa tökkiä. Illat täyttyvät epämääräisestä kiukuttelusta, pissalle ja juomaan pitää mennä vuorotellen. Kitinä ei lopu, ellei lueta viidettä kertaa ”Pupu, joka tahtoi nukahtaa”. Sen jälkeen vasta alkaa varsinainen nukutus, joka saattaa tarkoittaa 45 minuuttia lapsen vieressä makoillen, selkää samalla silitellen. Mitä ihmettä on oikein tapahtunut? Ei hätää, kyseessä on 18 kk unitaantuma, joka on aivan normaali kehitysvaihe lapsen elämässä.
Mikä on unitaantuma?
Unitaantumalla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin aiemmin hyvin nukkuneen lapsen unessa tapahtuu jokin unta heikentävä muutos. Unitaantuma on luonnollinen lapsen kehitykseen liittyvä asia. Kun opitaan uusi taitoja tai tulee kasvunpyrähdyksiä, ne näkyvät myös unessa. Taantumavaiheeseen liittyy usein lapsen unentarpeen muuttuminen. Unen tarve voi lisääntyä hetkellisesti tai vähentyä pysyvästi.
Selkeitä taantumavaiheita esiintyy yleensä 2.5-4 kk; 8 -10 kk, sekä 12 kk ja 18-24 kk ikävaiheissa. Lue 4 kk hulinoista täältä.
Taantumavaiheisiin vaikuttaa lapsen yksilölliset ominaisuudet, sekä arjessa käytetyt rutiinit. Mitä johdonmukaisemmin kykenee ylläpitämään säännöllisiä rutiineja ja rytmiäkin, sitä nopeammin taantumavaihe menee yleensä ohi. Tyypillinen taantumavaihe, johon ei liity ylimääräisiä hankaloittavia tekijöitä, menee ohi muutamissa viikoissa. Se vaatii vanhemmilta joustoa mutta myös kykyä palata takaisin.
Poikkeuksellisen haastavan taantumasta voi tehdä lapsen temperamenttiin liittyvät yksilölliset ominaisuudet, arjen rytmittömyys ja rutiinien puute. Joskus taustalla voi olla terveydellisiä ongelmia, jotka eivät ole hoitotasapainossa. Hoitamaton refluksi,korvien ongelmat, allergiat tai äidin raskauden aikaisesta anemiasta ja/tai vauvalle hyvin hitaasti ja niukasti aloitetun kiinteän ruuan vuoksi aiheutunut raudanpuutos. Terveydellisten tekijöiden aiheuttama oireilu on yleensä kestänyt pidempään ja mukana on myös usein muita oireita. Raudanpuutteen syistä ja oireista voit lukea lisää täältä.
Myös vanhemman kokema vaikea uupumustila vaikuttaa usein siihen, ajaudutaanko taantumassa menetelmiin, jotka alkavat myöhemmin ylläpitää lapsen tiheää heräilyä tai nukahtamisviiveen pitkittymistä. Jos uni on ollut huonoa jo ennen ttaantumaa, ei voimavaroja välttämättä riitä johdonmukaisena pysymiseen. Moni kuvaakin jälkikäteen tätä aikaa vaiheeksi, jolloin mentiin ”sieltä missä aita on matalin”.
Jos näin on, kannattaa pyytää ajoissa apua, jotta selviäisi uupumuksestaan.
Mikä tekee 18 kk unitaantumasta erityisen?
Tämä taaperovaiheeseen ajoittuva 18 kk unitaantuma eroaa aiemmista unitaantumista lapsen kognitiivisten taitojen monipuolisen kehityksen vuoksi. Kognitiivisilla taidoilla tarkoitetaan lapsen kykyä muistaa asioita ja tapahtumia sekä yhdistellä niitä toisiinsa; puheen monipuolistumista, sekä syy-seuraussuhteiden ymmärryksen kehittymistä.
Lapsi alkaa yhä selkeämmin hahmottaa olevansa muista ihmisistä erillinen olento, jolla on kyky vaikuttaa muiden ihmisten toimintaan. Niinpä lapsi alkaa harjoitella näitä kiehtovia itsenäistymisen ensi askelia. Vaiheeseen kuuluu luonnollisesti halu tehdä itsenäisiä valintoja ja aikuisen hyvääkin tarkoittavan avun torjuminen. Tämä on varsinaista ” MINÄ ITE!” ja ”EI!” aikaa, jolloin lapsi haluaa osata ja osallistua. Mikä ei kiireen keskellä kamppailevaa vanhempaa jaksa aina ilahduttaa.
Lapsille voi tulla tässä iässä myös vaikea eroahdistusvaihe. He saattavat kiinnittyä toiseen vanhemmista ja torjua toisen. Syntyy tilanteita, joissa lapsi alkaa sanella, kuka hänet saa nukuttaa, pestä hampaat tai lukea iltasadun. Vaikka tuntuisi helpoimmalta ratkaisulta toteuttaa lapsen vaateet, se ei kannata. Vanhemman tulisi kyetä säilyttämään auktoriteettiasema, eikä lähteä juoksemaan lapsen sanelun mukaisesti. Molemman vanhemman on kelvattava ja jos ongelmia syntyy, niistä voi rauhallisesti puhua ja hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa.
Ikävaiheelle on hyvin tyypillistä Eipäs-Juupas arvuuttelu. Taapero ei oikein itsekään tiedä, mitä hän haluaa ja mikäli vanhempi ei ole valmis luomaan selkeitä kehyksiä lapsen toiminnalle, tilanne alkaa myöhemmin muuttua vieläkin vaikeammaksi.
Taaperovaiheen ongelmia aiheuttaakin usein se, että lapsen leimahtava tunnetila ohjaa hänet toimimaan ennen kuin hän kykenee hillitsemään itseään. Eivätkä he kykenekään, etenkin jos temperamentti on nopeasti syttyvä, innostuva ja energinen. Rauhallisemman ja ujostelevan lapsen kanssa on usein helpompaa. Sitten on heitä, jotka ovat rutiineistaan tarkkoja ja hitaasti lämpiäviä ja pienetkin poikkeamat tavallisuudesta saa heidät tolaltaan. Näillä lapsilla saattaa olla myös taipumus jumiutumiseen, joka tarkoittaa vaikeuttaa irrottautua jostain tunnetilasta. Lapsi ei reagoi rauhoittelu-yrityksiin, vaan raivostuu niistä kahta kauheammin.
Jumiutuva lapsi voi myös kokea pienetkin epäonnistumiset tai vastoinkäymiset haastavina.
Joskus kiukkuisuutta aiheuttaa se, että lapsi ei tule ymmärretyksi. Hänen puheen ymmärtämisensä on parempi kuin puheen tuottamisen kyvyt. Jos vanhempi ei malta pysähtyä kuuntelemana lapsen viestejä, syntyy herkästi kiukkua. Lapsi voi myös olla hyvin tarkka, että jokin asia tehdään tietyllä tavalla ja kun hän koettaa selittää sitä omalla tavallaan, eikä aikuinen ymmärrä sitä, lapsi alkaa raivota.
Lapsen tunteiden säätelyyn ja ymmärtämiseen saa vinkkejä kirjoista ”Kuinka kiukku kesytetään?” ja ”Mitä ihmettä? Opi ymmärtämään lapsesi mieltä”.
Mistä tunnistaa 18 kk unitaantuman?
Tyypilliset 18 kk unitaantuman merkit
- Nukkumaan menemisen vastustelu
- lapsi voi kiukutella
- lapsi voi heittää hulinaksi
- lapsi voi vaatia tukuttain palveluksia
- lapsi karkailee vuoteesta
- Nukkumaan menemisen tai yksin nukkumisen pelkääminen
- Lapsi haluaa aikuisen pysyvän vierellään nukahtamiseen saakka
- Lapsi pyrkii yöllä herätessään vanhemman viereen
- Asioiden saneleminen
- Lapsi haluaa päättää, kuka tekee ja mitä tekee
- Lapsi haluaa tehdä asiat tietyssä järjestyksessä
- Lapsi ei osaa päättää, mitä haluaa
- Pidentynyt nukahtamisviive
- Nukahtaminen alkaa kestää, jolloin lapsi saattaa olla motorisesti levoton
- Lisääntynyt yöheräily
- Painajaiset ja kauhukohtaukset alkavat
- Taantuminen aiempiin uniassosiaatioihin
- Sisaruksen syntymä voi vaikuttaa esikoiseen taannuttavasti
- Päiväunien skippaaminen
- Unen tarve muuttuu, osa jättää päiväunet pois mutta ei vielä oikein pärjää ilmankaan.
Kuinka selättää 18 kk unitaantuma?
Jos lapsi on aiemmin nukkunut hyvin ja teillä on ollut toimivat unirutiinit, kannattaa pitää kiinni niistä ja odottaa, että taantumavaihe menisi ohi. Kun unen tarve muuttuu, saattaa tulla mieleen päiväunien skippaaminen kokonaan. Ei kannata. Jos päiväunet jäävät pois yli kolmena päivänä viikossa ja lapsi jaksaa siitä huolimatta hyvin touhuta, hän saattaa olla valmis luopumaan tai lyhentämään päiväunia.
Jos taas lapsi on päiväunet skipattuaan väsynyt ja kitisevä, kannattaa unohtaa pakkonukuttaminen päivisin ja pitää normaaliin päiväuniaikaan lepohetki, jolloin tilat ja tilanteet rauhoitetaan. Silloin voi pötkötellä vanhemman kainalossa ja torkahdella, lukea kirjaa tai jutustella kivoja juttuja hämärässä. Lapsen huoneeseen voi tehdä peitoista ja lakanoista majan, jonne lapsi käpertyy tyynyjen keskelle omaan pesäänsä rauhoittumaan.
Lapsi tarvitsee aktiivisen ajan lisäksi rauhoittumisaikaa, jolloin virikkeet karsitaan. Esimerkiksi Steinerkouluissa käytetään paljon erillisiä rauhoittumistiloja, jonne lapsi saa mennä oma-aloitteisesti rauhoittumaan. Lapsetkin tarvitsevat välillä omaa rauhaa. Aika moni silloin, kun on pahoittanut mielensä. Kun on hetken saanut järjestellä omia tunteitaan, voi hakea lohtua myös aikuiselta.
Lapsen yksinjäämisen pelkoon kannattaa suhtautua ymmärtäväisesti. Lapsi voi pelätä mielikuvitushahmoja tai mielessä pyörii jokin pelottava päivällä nähty kuva tai ohjelma. Päiväkodissa on voinut olla kiista toisen lapsen kanssa. Tai sitten lapsen pelko voi johtua vanhemman kireydestä ja nukkumaanmenotilanteen ikävästä tunnelmasta. Kun lapsi pelkää, että aikuinen hylkää hänet, hän takertuu herkemmin, eikä päästä irti.
Mikäli haluat yksityiskohtaisempaa tietoa ja vinkkejä esimerkiksi omassa sängyssä pysymiseen, yöheräilyihin, sisaruksen syntymän aiheuttamaan kriisitilanteeseen kuin lapsen painajaisten ja pelkotilojenkin käsittelyyn, niin täältä voit tutustua Muksuperheen unen Pikkulasten unipulmat (2-4 -vuotiaat) -infopakettiin.
Päivitä unirutiinit
Yllättävän usein kroonistuneen nukkumaanmenotaistelun yhtenä syynä on se, että vanhempaa alkaa sapettaa lapsen vuoteen vieressä kykkiminen. Kun ymmärtää tämän asian ja hyväksyy myös omat tunteensa ja tilantarpeensa, on helpompi lähteä korjaamaan asiaa. Luoda sellaiset rutiinit ja tavat, joiden avulla nukkumaan menemisestä tulee mukavaa.
Moni kertoo noudattaneensa samoja rutiineita vauvavuodesta saakka. Silloin on aika päivittää rutiineja sopimaan isommalle lapselle. Isommat lapset kaipaavat usein yhdessä tekemistä ja asioista juttelua. Voitte jutella luetun iltasadun hahmoista ja tapahtumista tai antaa lapsen näyttää kaikki hienot temppunsa ennen nukkumaanmenoa. On tärkeää, että aloite tulee lapselta itseltään ja aikuinen vain myötäilee lasta. Näin he kokevat tulevansa nähdyiksi.
Eipäs-Juupas -hetkiin kannattaa ottaa rauhallinen ja päättäväinen ote. Isoissa asioissa, kuten nukkumaan menemisessä, hampaiden pesussa ja iltapalan syömisessä aikuinen päättää ja lapsi voi tehdä pienempiä valintoja, kuten ottaako viiliä vai jogurttia vai juustoa vai makkaraa leivän päälle. Kun aikuinen pysyy rauhallisena kiukkuhetken aikana, lapsenkin on helpompi hyväksyä asiat.
Unirutiinien päivittäminen onkin yksi isoimpia tilannetta parantavia tekijöitä. Rutiinit voi kuvittaa toimintakorttien avulla lapsenkin nähtäväksi ja niitä onkin sitten helppo seurata. Jos lapsi ei halua päästää vanhempaa pois, voi ottaa tavaksi pienen jutusteluhetken ennen nukahtamista. Se toimii rauhattomille lapsille usein tehokkaammin kuin pelkkä kirjan lukeminen tai äänikirjan kuunteleminen.
Auta pelokasta lasta
Leikki-iän ja vauvavaiheen välissä oleva lapsi saattaa reagoida päivällä nähtyihin kuviin, videoihin tai aikuisen kiukustumiseen oireilemalla öisin. Lapsen voi olla vaikeaa erota illalla vanhemmasta, koska häntä pelottaa jäädä yksin pimeään.
Unia saattaa häiritä painajaiset tai kauhukohtaukset. Kyse on kahdesta eri ilmiöstä, jossa vanhempien olisi hyvä oppia toimimaan oikein. Kauhukohtauksista voi lukea enemmän täältä ja painajaisista täältä.
Pelokas lapsi voi hyötyä perhepedissä nukkumisesta ja jos se tuntuu hyvältä, voi lasta hyvin nukuttaa vanhempien vieressä. Nukkuvaa lasta ei kuitenkaan kannata kantaa oman sänkyynsä jatkamaan uniaan. Kun nukahtamishetki on yhtenäinen yöllä tapahtuvan heräämishetken kanssa, lapsen ei tarvitse hätääntyä ja vaatia vanhempaa palauttamaan tilanne samanlaiseksi.
Tärkeintä on toivottaa lapselle hyvät yöt iloisesti vilkutellen ja viestiä näin, että nukkuminen on ihan hyvä juttu.
Jos haluat lisää tietoa ja vinkkejä pikkulasten unipulmiin, niin Muksuperheen unen Pikkulasten unipulmat (2-4 -vuotiaat) on kuin sinulle tehty! Se tarjoaa tietoa ja vinkkejä esimerkiksi omassa sängyssä pysymiseen, yöheräilyihin, sisaruksen syntymän aiheuttamaan kriisitilanteeseen kuin lapsen painajaisten ja pelkotilojenkin käsittelyyn. Tutustu siihen täällä.
Mikäli olet raskaana tai 0-4 -vuotiaan lapsen vanhempi, niin käy tutustumassa tekemääni verkkovalmennusvalikoimaan sekä muihin unen infopaketteihin täällä. Mikäli et vielä tunne minua, niin olen Sari Tammikari, Muksuperheen unen perustaja (yli 20 k jäsentä), pediatrinen unihoitaja, terveydenhoitaja sekä mukana muun muassa asiantuntijaryhmässä, joka vastaa Tampereen ammattikorkeakoulun pediatrisen uniohjaajakoulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Täältä pääset tutustumaan koko valikoimaan!
Tästä suoraan yksittäisiin verkkovalmennuksiin:
👶 Vauvan unineuvola – unitukea vauvan ensimmäiselle vuodelle (0-12 kk)
👶 Vauvan rutiini ja rytmin tukeminen (0-3 kk)
👶 Yösyöttöjen purkaminen (6 kk+)
👶 Tutti tutuksi ja tutista eroon. Milloin tutin voi ottaa käyttöön, kuinka luopua ja tarvitaanko tuttia?
🧒 Pikkulasten (2-4 v.) unipulmat rauhoittavista iltarutiineista painajaisten käsittelyyn sekä pikkusisaruksen tuloon