4 kuukauden hulinat: miksi vauvan uni menee rikki?
Muksuperheen uni -ryhmässä pohditaan säännöllisesti vauvavuoden alkuvaiheeseen liittyvää ongelmaa. Aiemmin kohtuullisen levollinen vauva on alkanut yht´äkkiä käyttäytyä oudosti. Kyseessä on vaihe, joka tunnetaan vanhemmuuspiireissä käsitteellä: 4 kuukauden hulinat. Mistä oikein on kyse? Ja miksi vauvan uni menee rikki?
Kehitysharppaus
Monet vauvojen kanssa työtä tekevät ammattilaiset ja tutkijat puhuvat vauvan ensimmäisistä kolmesta kuukaudesta kohdun ulkoisena raskausaikana. Toisin kuin eläimet, ihmislapsi syntyy kovin keskeneräisenä ja saavuttaakseen raskauden aikana samat valmiudet eläimiin verrattuina, pään ympärysmitta kasvaisi aivojen kehityksen vuoksi niin suureksi, että synnytyksestä tulisi sekä äidille, että vauvalle hengenvaarallinen kokemus.
Niinpä ihmisen aivojen voimakas kasvu ja kehitys tapahtuukin syntymän jälkeen. Pieni alle 3 kk ikäinen vauva elää omassa kuplassaan viimeistä puuttuvaa raskaustrimesteriään ja toimii biologisten ja synnynnäisten refleksien, eli heijasteiden ohjaamana.
Vauva alkaa hamuta automaattisesti rintaa, kun häntä kosketetaan kevyesti suupieleen. Vauvalla on askellusheijaste, tarttumisheijaste ja hänen kätensä lennähtävät suorina sivuille äkillisten asennonvaihtojen yhteydessä. Veteen joutuessaan vauva sulkee automaattisesti hengitystiensä sukellusrefleksin käskemänä. Itkevä vauva rauhoittuu oikenalaisen liikkeen, äänimaailman, asennon ja imemisen yhteivaikutuksena aktivoituneen rauhoittumisrefleksin avulla.
Katso vauvan rauhoittumisrefleksin käynnistävästä The Happiest Baby -menetelmästä kertova video täältä.
Vauvan kehittyessä heijasteet häviävät ja tätä prosessia seurataan neuvolassa tarkastusten yhteydessä. Vauvan toiminta alkaa muuttua tietoiseksi. Vauvan syöminen muuttuu tahdonalaiseksi ja hänelle tulee rintaraivareita ja lakkoilua. Vauva alkaa hahmottaa kehonsa rajoja ja tunnistaa sivuillaan oudosti huitovat ulokkeet osaksi itseään, joiden avulla voi tavoitella kaikkea kiinnostavaa. Hän alkaa hymyillä ja äännellä vastavuoroisesti ja ottaa aktiivisesti hoivaajaansa kontaktia.
Vauva oppii kääntymään, liikkumaan eteenpäin ja kurkottelemaan asioita. Ja tätä kaikkea hän tekee yöllä ja vanhemmat ovat usein epätoivoisia yöllä treenailevan vauvansa kanssa.
Vähitellen vauva alkaa oppia myös asioiden välisiä yhteyksiä ja kun asiat toistuvat päivästä toiseen tuttuina ja ennakoitavina, tuntee hän turvallisuuden tunnetta. Vauva tietää, että ulkohaalarin pukemisen jälkeen hän pääsee vaunuihin, jossa ihana liike tuudittaa hänet uneen. Vauva oppii, että syömisen on hyvä nukahtaa ja vanhemman sylissä on mukavan lämmintä.
Kun hän sitten parin tunnin päästä herääkin omassa vuoteessaan, valtaa mielen hätäännys ja vauva kutsuu vanhempaa luokseen järjestämään tutun nukahtamistilanteen. Niinpä vanhempi alkaa toistuvasti antaa vauvalleen mahdollisuuden nukahtaa syliin, liikkeeseen, lauluun tai syömiseen.
Tutustu Muksuperheen unen 4 kk hulinapakettiin täällä!
Vauvakin voi ylikuormittua
Vauva on nyt aktiivinen toimija ja kaikki, mitä arjessa tapahtuu, kuormittaa hänen aivojaan. Vauva tarvitsee virikkeitä mutta hän tarvitsee myös taukoja ja aikaa aistia ympäristössä olevia asioita ja tunnelmia ihan omassa rauhassaan.
Vanhempien ei siis kannata olla koko ajan vauvan kimpussa ja ruveta ohjelmatoimistoksi, vaan tehdä hoitorutiineista leikillisiä. Ylikuormittunut vauva on vaikea nukutettava. Kun suvantohetkiä tarjotaan säännöllisesti ja iltaa kohti enemmän lipuu vauvakin unille helpommin.
Muutokset unessa
Vauvan rytmisyys kypsyy yksilölliseen tahtiin mutta suurin osa vauvoista alkaa nukkua pisimmät unijaksonsa öisin n. 3 kk iässä. Unen rakenne alkaa muuttua tässä iässä kypsän unen kaltaiseksi, mutta vielä pitkään vauvat ja pikkulapset nukkuvat lyhyempiä unisyklejä ja nukahtavat suoraan kevyeen REM-uneen.
Tämä kevyeen ja häiriöherkkään REM-uneen nukahtamisen taipumus muuttaa vauvan nukuttamiseen liittyviä tilanteita merkittävästi.
Kun vauvan on aiemmin voinut nukuttaa levollisesti rinnalle tai syliin ja siirtää siitä nukkumapaikkaansa jatkamaan unta, ei se enää onnistukaan. Vauva kyllä nukahtaa niin kuin aiemmin mutta hän herää hyvin herkästi siirrettäessä ja alkaa usein hämmästyneenä itkeä.Niinpä huolestunut vanhempi on ymmällään ja alkaa hyssytellä vauvaa entistä tarmokkaammin, jolloin joudutaan herkästi kierteeseen, jossa vauva muuttuu yliväsyneeksi, kun hyssyttely vain jatkuu ja jatkuu.
Niinpä nukutusprosessit alkavat venyä ja vanhemman mielen valtaa huoli. Mitä on tapahtunut?
Samaan aikaan vauvan aivoissa muodostuu aktiivisia hermoyhteyksiä ja vauva alkaa oppia ja tunnistaa eilaisia kaavoja. Nukkumaan käydään aina syömisen tai hyssyttelyn kautta. Oppiminen on kiivainta noin 5 kk iästä lähtien, jolloin aktiivisesti käytetyt uniassosiaatiot alkavat myös vakiintua.
Englantilainen, vauvakuiskaajanakin tunnettu, Tracy Hogg antoi tälle ilmiölle käsitteen ”accidental parenting”. Kyseessä on tilanne, jossa vanhemmat ajautuvat kierteeseen, josta ei enää myöhemmin tunnu olevan ulospääsyä. Moni vanhempi tunnistaakin ilmiön ja ymmärtää oman väsymyksensä lisääntyessä toistavansa kaavaa, jossa ”mennään sieltä missä aita on matalin.”
Tämä on erittäin ymmärrettävää, eikä kenenkään tulisi itseään siitä soimata, jos näin on päässyt käymään. Me kaikki vanhemmat haluamme vauvoillemme parasta ja teemme kaikkemme, jotta se myös onnistuisi. Jos vauvalla vaikuttaa olevan epämukava olo, me haluamme helpottaa sitä. Ja kun itse kuljemme väsyneinä zombeina päivässä toiseen, emme halua ajatellakaan vaivalloisia unikouluja, ellei meillä ole tarkkoja ohjeita, joita seurata.
Miksi 4 kuukauden hulinat jäävät päälle?
Moni kysyykin epätoivoissaan, kuinka pitkään nämä hulinat voivat kestää. Koska vauvat ovat yksilöitä, on vaikea sanoa, miten pitkään hulinointi kestää. Jos vauva osaa nukahtaa itsenäisesti ja vanhempi malttaa luottaa siihen, että vauvalle usein vähemmän on parempi kuin enemmän, vaihe menee ohi muutamissa viikoissa.
Vaihe voi kuitenkin jäädä päälle, jos siitä muodostuu yllä kuvatun kaltainen itseään ylläpitävä kierre. Oman inhottavan lisänsä nukutustaisteluun muodostaa vauvavuoden lopussa tapahtuva uusi kehitysharppaus. Tähän harppaukseen kuuluu se, että vauva alkaa totisesti häiriintyä sinnikkäistä nukutusyrityksistämme.
Vanhempi huomaa, että aiemmin toiminut tassuttelu saakin taaperoikää lähestyvän vauvan raivoihinsa. Aiemmin syliin nukutettu lapsi ei nukahdakaan ja alkaa välittömästi kirkua, kun häntä lasketaan vuoteeseensa. Perhepetikin muuttuu usein levottomaksi n 8 kk ikäisten kanssa. Samassa huoneessa vanhempiensa kanssa mutta omassa sängyssäänkin nukkuva lapsi alkaa heräillä öisin jopa tunnin välein vaatiman erilaisia palveluita.
Tämä kaikki johtuu lapsen kasvaneesta herkkyydestä erilaisille ulkoisille ärsykkeille, joksi voi riittää pelkkä vanhempien läsnäolo samassa huoneessa.
Useimpien vauvavuoden loppua käyvien muksujen yöt ovat rauhoittuneet lopullisesti vasta omaan huoneeseen siirtymisen myötä. Jos tähän ei ole mahdollisuutta, vaaditaan vanhemmilta rautaisia hermoja ja kykyä maata liikkumattomana, sitkeän heräilijän taltuttamiseksi. On ihan normaalia, että lapset havahtuvat unisyklien välissä. Mutta vanhemman tulee ymmärtää, että tunnin välein tapahtuva syöminen, tuttipalvelu tai hyssyttely ei ole tarpeen, vaan johdonmukaisesti toteutetun unikoulun myötä tapa häviää ja vaapero oppii nukkumaan yönsä ilman aiempaa palvelua.
Kun vaaperolle viestitään johdonmukaisesti, että kaikki kiva tapahtuu päivällä ja yöt ovat nukkumista varten, hän ymmärtää tämän vähitellen ja heräämiset vähenevät.
Hanki Muksuperheen unen 4 kk hulinapaketti klikkaamalla tästä. Opit ymmärtämään, miksi vauvan uni muuttuu neljän kuukauden iässä ja mikä on normaalia vauvan kehitykseen liittyvää toimintaa. Verkkovalmennus sopii erinomaisesti 3-5 kk vauvojen vanhemmille.
Voit lukea lisää unirauhan antamisesta vauvoille täältä.
Vauvan rytmin tukemisesta voit lukea täältä.
Mikäli olet raskaana tai 0-4 -vuotiaan lapsen vanhempi, niin käy tutustumassa tekemääni verkkovalmennusvalikoimaan sekä muihin unen infopaketteihin täällä. Mikäli et vielä tunne minua, niin olen Sari Tammikari, Muksuperheen unen perustaja (yli 20 k jäsentä), pediatrinen unihoitaja, terveydenhoitaja sekä mukana muun muassa asiantuntijaryhmässä, joka vastaa Tampereen ammattikorkeakoulun pediatrisen uniohjaajakoulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Täältä pääset tutustumaan koko valikoimaan!
Tästä suoraan yksittäisiin verkkovalmennuksiin:
👶 Vauvan unineuvola – unitukea vauvan ensimmäiselle vuodelle (0-12 kk)
👶 Vauvan rutiini ja rytmin tukeminen (0-3 kk)
👶 Yösyöttöjen purkaminen (6 kk+)
👶 Tutti tutuksi ja tutista eroon. Milloin tutin voi ottaa käyttöön, kuinka luopua ja tarvitaanko tuttia?
🧒 Pikkulasten (2-4 v.) unipulmat rauhoittavista iltarutiineista painajaisten käsittelyyn sekä pikkusisaruksen tuloon
Meillä on muutaman päivän päästä 4kk vauva. Hän on nukkunut hyvin pätkittäin koko elämänsä ajan. N. 3kk iässä tuli parempia öitä jolloin ensimmäinen unipätkä oli 3-4h ja sen jälkeen hän heräsi selvästi nälkäisenä syömään 2h välein. Päiväunille meno oli kuitenkin levotonta ja suoraa huutoa, selvästi yliväsymys painoi vaikka kokeilimme laittaa unille aikaisemminkin ja kokeilimme itsenäistä nukahtamista. Reilu viikko sitten aloimme nukuttaa häntä päivä-ja yöunille hyssyttely-taputtelulla (hereillä sänkyyn) jolloin nukutus helpottui huomattavasti. Nyt pari yötä on ollut hyvin levotonta ja hän heräilee 1-2h välein. Hän nukahtaa aina syliin ja sänkyyn siirtäessä herää. Myös päiväunet ovat muuttuneet niin että hän herää 30min jälkeen. Sylissä ja liikkeessä jatkaa unia. Hän ei nukahda ruokkimiseen vaan syliin ja siirtäessä siis herää eikä nukahda sänkyyn rauhoittelulla eikä itsenäisesti vaan alkaa heti itkeä. Kysymys kuuluukin nyt; miten käytännössä voisimme tukea häntä hyvässä unessa jos itsenäinen nukahtaminen ja unen jatkaminen unisyklien välissä on tuntuu mahdottomalta? Voiko hyssyttely-taputtelua jatkaa yli 4kk? Väsyneenä kaikki tuntuu olevan mahdotonta mutta tuntuisi silti tärkeältä opettaa vauva hyviin unitapoihin ettei hulinat pitkity.
Voit jatkaa hyssyttelyä ja taputtelua. Kaikki vauvat ovat yksilöitä ja osa tarvitsee vielä aktiivista rauhoittelua, jotta oppisivat lopulta nukahtamaan itsenäisesti. Kannattaa kuitenkin arvioida tarkkaan, minkälaista itkua vauva itkee ja onko liikkuminen oikeasti sellaista, että se pitäisi sammuttaa rauhoittelulla. Tässä asiassa meillä vanhemmilla on runsaasti erilaisia näkemyksiä vauvan rauhoittelun tarpeesta.
Kun otan vastaan yksilöasiakkaita Pikkujätissä, pyydän heitä ottamaan vastaanotolle mukaan nauhoitteen vauvan itkusta. Mielellään nukkumaan menovaiheessa ja yöllisessä heräämistilanteessa nauhoitettua. Kuuntelemme näytteitä vastaanotolla ja usein minun korvaani varsin harmiton ja asiaan kuuluva unentekoitku onkin vanhemmista vaikuttanut ongelmalliselta. Kun he sitten ovat rohkaistuneet vähentämään ja keventämään tynnyttelyä sopivalla tavalla asteittain, vauva saa tilaa rauhoittua itsenäisesti ja vanhempi oppii tulkitsemaan vauvansa tarpeita herkemmin.
Vain muutaman kerran olen kuullut kunnon itkua ja silloin taustalla on ollut muitakin haasteita, kuten refluksia.
Mutta vauvan rauhoittelu ei koskaan ole väärin ja vanhempana sinä pystyt vähitellen arvioimaan, milloin rauhoittelua kannattaa keventää asteittain. Esimerkiksi pitämällä taukoa taputtelussa, kun vauvan itku taukoaa. Ja kun itku kiihtyy, taputellaan taas hetki, kunnes itku taukoaa ja koko ajan asteittain vähennetään taputtelua.
Kiitos kattavasta vastauksesta! Entäpä mikä olisi neuvoksi siihen, että vauva ei enää nukahda sänkyyn kun hänet sinne laskee? Yöunille meno on tähän asti mennyt hyvin mutta yö menee ranttaliksi.