Näyttökuva 2021-3-9 kello 17.50.43

Leikki-iässä lapset alkavat nähdä eloisia unia, joista osa on  painajaisia.  Mielikuvitus laukkaa ja aiemmin hyvin nukkuneesta lapsesta on voinut tullut pelokas pieni olento. Hän alkaa viivytellä nukkumaan menemistä ja kipittää öisin vanhempien vuoteeseen hakemaan turvaa. Mitä pitäisi tehdä, jotta painajaiset eivät pilaisi yöunia?

 

Painajaiset lapsilla

On arvioitu, että jopa 50 % lapsista näkisi melko usein painajaisia. Painajaisia näkevät kaikki lapset, luovat ja herkemmät lapset muita useammin. Painajaisiin reagoiminen on myös yksilöllistä. Lapsen temperamentti ja persoonallisuuden piirteet vaikuttavat siihen, kuinka helposti hän ahdistuu painajaisista. Joku voi todeta yöllä painajaisesta herättyään, että se oli vain uni. Kun taas toinen jää pelokkaana miettimään, uskaltaisiko kipittää vanhempien huoneeseen, vai hyökkääkö sängyn alta hirviö jalkaan kiinni.

 

Satunnaiset painajaiset lapsilla on normaali ilmiö, josta ei tarvitse olla huolissaan. Mutta pitkittyneet painajaisjaksot on syytä ottaa huolellisempaan tutkimukseen.

 

Mitä lapsi pelkää?

Kaikki lapset tarvitsevat varmasti jossain vaiheessa vanhemman tukea pelottavien unien käsittelemiseen. Mitä rauhallisemmin vanhempi suhtautuu pelottaviin uniin ja ymmärtää lapsensa pelkoa ja auttaa lasta puhumaan pelon tunteestaan, sitä paremmin lapsi oppii myös sietämään pelon ja ahdistuneisuuden tunteita.

 

Painajaisia nähdään eniten aamuyöstä, jolloin unessa on pisimmät REM-unijaksot. Unen rakenne on REM -unen aikana kevyttä, jolloin lapsi myös herää herkästi painajaisen aiheuttamaan pelon tunteeseen. Lasten unessa REM-unta on keskimäärin enemmän kuin aikuisilla ja noin 10-ikävuoden jälkeen painajaisten esiintyminen yleensä harvenee.

 

Painajaisunet on jaoteltu karkeasti kahteen tyyppiin. Traumaattisiin kokemuksiin ja piilotajunnasta kumpuavia mielikuvituksellisiin ja kauhuelokuvamaisiin painajaisiin. On arveltu, että unilla olisi tärkeä oppimiseen ja tunteiden käsittelyyn liittyvä tehtävä. Unien on ajateltu nostavan alitajunnan viestejä tietoisuuteemme ja unien tutkimista ja tulkintaa on käytetty hyväksi mm psykoterapeuttisessa työssä. Onkin tyypillistä, että painajaisissa toistuu usein saman tyyppinen teema, joka voi muuntautua unen sisällön mukaan.

 

Stressi, traumaattiset kokemukset tai onnettomuudet, pelottavat elokuvat, tarinat tai kirjat sekä kuumeinen sairaus voivat aiheuttaa lapsille painajaisia. Joskus altistus pelottavalle ärsykkeelle on ollut nopea ja huomaamaton tai aikuisen näkemyksen mukaan ärsyke on ollut mitätön.

 

Osa vanhemmista tunnistaa nopeasti, mikä omaa lasta pelottaa. Etenkin, jos lapsi on aina ollut herkkä. Sen sijaan näennäisesti rohkeiden lasten painajaisten syy saattaa olla vanhemmalle arvoitus. Leikki-ikäisten ja koululaisten painajaiset kumpuavat usein jostain arkeen liittyvästä kriisitilanteesta, kuten vanhempien riitaisista väleistä, kiusatuksi tulemisen kokemuksista tai vaikka lähipiirissa tapahtuneesta kuolemasta tai sairastumisesta. Siksi vanhempien voi joskus olla vaikeaa hahmottaa, mitä lapsi pelkää. Etenkin jos lapsi vaikuttaa tai on aina ollut suhteellisen reipas ja ilmaissut vain harvoin ahdistavia tunteita.

 

Isommille lapsille on hyvin yleistä piilottaa oma ahdistuksensa, koska hän haluaa säästää esimerkiksi vaikeaa elämäntilannetta käyvää vanhempaansa.

 

Lapsen vilkas mielikuvitus ja omintakeinen päättely saattavat tehdä arkisistakin asioista kimmokkeen painajaisille. Muistan kuulleeni tarinan eräältä aikuiselta ihmiseltä, kuinka hän oli lapsena ahdistunut iltarukouksesta. Rukouksessa oleva fraasi, ” Jos sijaltain en nousisi ” oli lapsen mielessä asia muuntautunut muotoon:” Jos Sijaltainen nousisi…”. Niinpä hän pelkäsi pitkälle kouluikään saakka kamalaa Sijaltainen -hirviötä, joka yöllä vaani lapsia.

Lisää lapsen peloista voit lukea MLL:n sivuilta.

 

Lohduta, kysele ja auta käsittelemään

Mitä sitten tehdä, kun lapsi alkaa heräillä painajaisiin ja pieni ihminen pyrkii vanhempiensa väliin nukkumaan? Mikäli lapsi on aiemmin nukkunut perhepedissä, josta on tehty vaivalloinen mutta onnistunut siirto omaan sänkyyn, pohtii moni palautuvatko vanhat tavat, jos lapsen antaa tulla viereen.

 

Painajaisiin herännyt lapsi tarvitsee lohtua, eikä häntä saa jättää yksin pelkojensa kanssa. Jos vanhempi mitätöi lapsen kokemuksen kertomalla, että pelko on ihan turha, lapsi jää suojattomaksi. Siksi vanhemman tulee aina pysähtyä kuuntelemaan lasta, ottaa pelko vastaan ja auttaa lasta selviämään siitä.

 

Jos lapsi pyrkii vanhempien sänkyyn, pitää etukäteen miettiä, kuinka aina toimitaan. Saako lapsi nukkua aamuun saakka vieressä vai ei. Vaihtoehto, jossa lapsi nukahtaa vanhemman viereen ja kannetaan sitten omaan sänkyyn, ei ole suositeltava. Jos lapsi herää uudestaan, hän huomaa olevansa eri paikassa ja pyrkii takaisin vanhempien vuoteeseen.

 

Jos joinain öinä lapsi pääsee vanhempiensa viereen ja toisina öinä taas ei, luo se epävarmuutta. Lapsi joutuu pelon lisäksi jännittämään, miten vanhempi tänä yönä ottaa vastaan lohdun pyytämisen.

 

Onkin parempi saatella lapsi omaan sänkyyn ja jäädä sinne lohduttelemaan hetkeksi tai sitten antaa lapsen nukkua vanhempien välissä koko yön. Isommille lapsille toimii hyvin myös vanhempien huoneeseen asetettu patja tai varasänky, johon hän voi hakeutua turvan kaipuussaan ja samalla kaikilla säilyy nukkumarauha. Lasta voi lohduttaa ja mieltä tyynnyttää tavoilla, jotka eivät aiheuta vanhemmalle toistuvaa valvomista.

 

Satunnaisten painajaisten tukeen riittää yöllinen lohtu. Pitkittyneessä ja toistuvissa painajaisissa lapsi tarvitsee vanhemman apua purkaakseen mieleen lukkiutuneet ahdistavat ajatukset. Vanhemmilla olisikin hyvä olla työkaluja näiden pelkojen käsittelyä varten. Kun lapsi saa kertoa omista tunteistaan ja vanhempi hyväksyy ne ja auttaa lasta selviytymään niistä, kasvaa lapselle hyvät tunnetaidot.

 

Vanhemman rohkeus kohdata lapsen ahdistava tunne luo lapseenkin uskoa, että näistä tunteista kyllä selvitään. Pelkkä vieressä nukuttaminen riittää harvoin pitkittyneissä tilanteissa karkottamaan painajaisia ja niiden aiheuttamaan ahdistusta.

 

Kun lohdun lisäksi vanhempi auttaa lasta hyväksymään pelon tunteen ja ymmärtämään pelkoajatuksia ja niiden syitä, vahvistaa vanhempi lapsen tunteiden säätelyvalmiuksia. Näin lapsi kykenee luottamaan muihin ihmisiin ja omiin kykyihinsä selviytyä tulevaisuudessakin ahdistavista tunteista.

 

Viisi vinkkiä: Painajaiset lapsilla

 

Kun lapsi herää yöllä satunnaisiin painajaisiin

  1.  Pysy rauhallisena. Oma huolestumisesi voi provosoida lapsen hätää
  2.  Kysy lapselta, mitä unessa tapahtui ja kuuntele häntä avoimesti
  3.  Lohduta häntä. Kerro, että lapsen pelko on todellinen mutta tapahtuma oli vain unta
  4. Anna lapsen nukkua vieressäsi aamuun saakka / Vie lapsi omaan sänkyyn ja rauhoittele lasta / Jää nukkumaan lapsen  huoneeseen
  5. Rajoita lapsen kokemia ärsykkeitä ja ohjaa isompia sisaruksia tai muita ihmisiä asioissa, joita lapsi kokee pelottaviksi

Jos lapsella on toistuvia painajaisia

  1. Keskustelkaa lapsen kanssa hänen peloistaan ja kysykää, mikä auttaisi häntä
  2. Päättäkää yhdessä, kuinka toimitte lapsen herätessä painajaisiin ja pitäytykää siinä
  3. Käykää päivällä lapsen kanssa läpi unessa toistuvia teemoja
  4. Jos teillä on omia kokemuksia painajaisista, kertokaa lapselle, kuinka olette itse selvinneet näistä kokemuksista
  5. Jos perheessä on jokin kriisi, pohtikaa, kuinka voisitte helpottaa kaikkien taakkaa. Ulkopuolinen tukihenkilö auttaa selviämään.

Muista vielä!

  • Leikki-ikäiset pitävät usein yövalosta. Anna valon olla päällä aamuun saakka.
  • Anna lapselle lupa tulla hakemaan lohtua pelätessään. Jos lapsi joutuu pinnistelemään yksin, lisää se pelkoja
  • Pidä nukahtamisolosuhteet ja yölliset olosuhteet mahdollisimman samoina.
  •  Seuraa lapsen leikkiä. Pienen lapsen pelon aihe saattaa nousta leikin kautta esiin. Pelkoja voi myös käsitellä leikin avulla.
  • Jos aiemmin reipas lapsi on alkanut nähdä toistuvia painajaisia ja ahdistua, ota asia puheeksi sekä lapsen, että lähipiirin kanssa. Selvitä, onko jokin muuttunut lapsen arjessa.

 

 

Klikkaa tästä Pikku Kakkosen sivuille ja voitte katsoa yhdessä lapsesi kanssa Jyrkin ja Neposen Hätäaputoimiston jakson Neposen peloista.

 

Artikkeli on osa leikki-ikäisten unihaasteista kertovaa sarjaa. Lue lasten iltavillien kesyttämisestä täältä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjoita kommentti