Vaikuttaako yöimetysten lopettaminen haitallisesti imetyksen kestoon?

Young beautiful mother, breastfeeding her newborn baby boy at night, dim light. Mom breastfeeding infant

Vaikuttaako yöimetysten lopettaminen haitallisesi imetyksen kestoon, vai ei? Asiaa selvitteli meille Muksuperheen unen ylläpitotiimiin kuuluva Laura. Laura on kahden lapsen äiti, sairaanhoitaja ja imetysohjaaja.

 

Yöimetysten lopettaminen tapahtuu yleensä aikaisemmin, kuin imetyksen lopettaminen kokonaan. Moni äiti kuitenkin epäröi yöimetysten purkamisen kanssa, koska he pelkäävat imetyksen loppuvan kokonaan. Asiasta varoitellaan usein sosiaalisessa mediassa.

 

Laura pureutuikin erään yöimetysten lopettamisesta varoittelevan blogitekstin lähteisiin ja löysi kiinnostavia näkökulmia aiheeseen. Asia ei ole ole ollenkaan niin suoraviivainen, kuin  äitien usein annetaan ymmärtää.

Imetyssuositukset ja kiinteiden ruokien aloitus

 

THL suosittelee täysimetystä 4-6 kk ikään saakka, sekä jatkamaan kiinteiden ohella imetystä yhteen ikävuoteen saakka tai pidempään, jos se on äidin toive. THL:n suosituksen mukaan yöimetykset voi halutessaan purkaa 6 kk iästä eteenpäin. Tällöin vauvalle tulisi viimeistään esitellä kiinteä ravinto.

 

WHO suosittelee täysimetyksen jatkamista 6 kk ikään saakka ja imetyksen jatkamista myös öisin kahteen ikävuoteen saakka. WHO suosittelee kiinteän ravinnon aloittamista 6 kk iässä ja määrän kasvattamista  sen jälkeen melko ripeällä tahdilla. Näin turvataan vauvan kasvava raudantarve, koska rintamaidon rautapitoisuus on niin niukka, ettei se enää yksinomaan riitä täyttämään  raudan tarvetta 6 kk ikävaiheen jälkeen.

 

Toisin kuin Suomessa, monissa muissa maissa lapsia uhkaa paitsi ravinnon puute myös todellinen raudanpuutoksen vaara tarjolla olevan ravinnon yksipuolisuuden vuoksi. Yöimetysten jatkaminen 24 kk saakka on merkittävässä roolissa lasten ravinnon tarpeen tyydyttämiseksi.

 

Sen sijaan Suomessa vauvoja ei nykyään uhkaa nälkäkuoleman vaara.  Äidin raskauden aikainen raudanpuutos ja liian pitkään jatkunut täysimetys johtaa myös suomalaisilla vauvoilla raudanpuutokseen. Monipuolinen ravitsemus turvaa raudan saannin, jos ravitsemussuosituksia noudatetaan.

 

Tutki alla olevaa taulukkoa, joka esitetään  WHO:n kiinteiden ruokien aloitukseen liittyvässä ohjeistuksessa

 

source: UNICEF. Progress for children: a world fit for children. Statistical Review, Number 6. new York, unICeF, 2007.

 

Kiinteän ruuan onkin tarkoitus muodostaa merkittävä osa lapsen energian tarpeesta 12 kk iästä eteenpäin. Rintamaidon tarve pysyy 6-12 kk iässä n 400 kcl/vrk ja sitten se alkaa laskea. Täysiaikaisen ja perusterveen vauvan on mahdollista saada tarvitsemansa määrä rintamaitoa myös päivisin.

 

Vaikuttaako yöimetysten lopettaminen haitallisesti imetyksen kestoon?

 

Heti alkuun on tehtävä selkeä ero, puhutaanko yli 6 kk ikäisen vai alle 6 kk ikäisen vauvan yöimetyksistä.

 

Vauvan syntymän jälkeen imetyksen käynnistyminen tapahtuu yksilölliseen tahtiin ja vaatii toisinaan lisäohjausta ja -tukea. Vauvalla voi olla haasteita imuotteen oppimisessa tai äidin maidon nousu viivästyy stressin, sektion tai muun trauman vuoksi.

 

Huolellisen imetysohjauksen ja muiden aputoimien tuella, äidin on mahdollista päästä täysimetykseen myös haastavammissa tilanteissa.

 

Vaikka imetys on vaistonvarainen asia vauvalle, täytyy vauvan ja äidin opetella, kuinka se juuri heidän kohdallaan toimii parhaiten. Valitettavan harvoin nykyäidit saavat synnytyssairaaloissa laadukasta imetysohjausta ja kotiutuminen tapahtuukin tähän nähden usein liian varhain.

 

Kun äidit joutuvat painimaan yksin kotonaan imetyshaasteiden kanssa, johtaa se liian usein imetyspettymykseen ja imetyksen keskeyttämiseen. Laadukas varhaisimetysohjaus tulisikin olla kaikkien äitien saatavilla heti synnytyksen jälkeen.

 

Ja onkin tärkeää, ettei imetyksen jatkumista toivova äiti luovu yöimetyksistä ennen 6 kk ikää.

 

Yöimetysten lopettaminen alle 6 kk ikäisille voi johtaa imetyksen keskeytymiseen

 

Jos osittaisimetykselle siirrytään alle 6 kk iässä ja öisin aletaan tarjota korviketta, voi vaarana olla imetyksen loppuminen kokonaan. Äitien rinnat reagoivat toki yksilöllisesti pidempiin imetystaukoihin ja mikäli imetys on alusta saakka ollut haasteellista, yöllinen korvikkeen tarjoaminen todennäköisesti alkaa vaikuttaa maidon muodostumiseen.

 

Osa täysimetetyistäkin vauvoista saattaa omatoimisesti nukkua pidempiä unipätkiä alle 6 kk iässä. Mikäli vauvan kasvu ja kehitys etenee normaalisti, vauvan voi antaa nukkua siihen saakka, kunnes hän herää itsenäisesti vaatimaan maitoa.

 

Jos äidin rinnat pakkautuvat kovasti, voi vauvan halutessaan unisyöttää. Tai pumpata maito talteen ja tarjota se myöhemmin haluamallaan tavalla, jolloin ei-imettävä läheinen voi osallistua vauvan syöttämiseen.

Jos kaipaat konkreettisia ohjeita yösyöttöjen purkamiseen, saat niitä  Muksuperheen unen yöimetysten purkamisen infopaketista, jonka voit hankkia täältä.

 

Mitä tutkimukset kertovat meille?

 

Nyt palataankin tarkastelemaani yöimetysten lopettamisen riskeistä kertovan artikkelin lähdemateriaaliin. Ja esittelen teille keskeiset havainnot.

 

Artikkeli nro 1

 

Ensimmäinen mainittu artikkeli on: Daly, S. E., Kent, J. C., Owens, R. A., & Hartmann, P. E. (1996). Frequency and degree of milk removal and the short-term control of human milk synthesis. Experimental Physiology, 81(5), 861-875.

 

Kyseisessä artikkelissa todetaan näin:

The effect of the temporal spacing and degree of milk removal by either expression or breastfeed on short-term (hour to hour) rates of milk synthesis was investigated. For four expressing mothers (three of whom had given birth prematurely), the relationship between milk produced at an expression and the time since the last expression showed that proportionally less milk is produced after intervals of 6-18 h than after intervals of less than 6 h (P < 0.0002). For five breastfeeding and four expressing mothers (three of whom had given birth prematurely), rates of milk synthesis (ranging from 0 to 56 ml/h) were linear between breastfeeds and expressions (intervals ranging from < 1 h to 6 h).Changes in rate of milk synthesis were not directly associated with the frequency of breastfeeds but rather with the degree of emptying of the breast (P < 0.05). These results indicate the importance of degree, rather than frequency, of breast emptying in the short-term control of human milk synthesis.

 

Tutkimukseen osallistui neljä rintamaitoa pumppaavaa äitiä, joista kolme oli synnyttänyt ennenaikaisesti, sekä viisi imettävää äitiä. Vauvat olivat tutkimuksen alussa 3.5-7 kk ja lopussa 5-9 kk.

 

Tutkimuksessa havaittiin maidontuotannon niukentumista, mikäli imetysvälit pitenivät 6-18 tuntiin. Sen sijaan 6 tunnin imetysväli ei vaikuttanut tutkittavien äitien maidontuotantoa vähentävällä tavalla.

 

Tämä on luonnollista, koska rintojen varastointikapasiteetti on rajallinen. Jos maitoa ei välillä tyhjennetä rinnoista, on se viesti aivoille vähentää rintamaidon tuotantoa.

 

Mielenkiintoinen havainto tutkimuksessa oli, että imetystiheyttä enemmän maidontuotantoon vaikutti se, kuinka tyhjäksi rinta imettiin tai pumpattiin. Puhutaankin tyhjennystehokkuudesta, joka tarkoittaa sitä, että vauva imee tehokkaasti ja riittävän pitkään, jolloin hän saavuttaa todellisen kylläisyyden.

 

Kun vauva ruokailee rinnalla hyvällä halulla ja riittävän pitkään, voi melko huoletta alkaa yöllisen imetysvälin pidentämisen vaarantamatta  imetyksen kokonaiskestoa.

 

 ”Rintojen tehokas ja säännöllinen tyhjentyminen ylläpitää maidontuotantoa tehokkaammin kuin tiheät ja lyhyet imetykset”

 

 

Kun imetys on jo vakiintunut ja rinnat sopeutuneet hyvin imettämiseen, yöimetysten lopettaminen tai harventaminen ei muodostakaan niin suurta riskitekijää imetyksen jatkumiselle, kuin monissa yhteyksissä annetaan ymmärtää.

 

Kun vauvan imuote on kunnossa ja hän syö hyvällä halulla, on vauva rintapumppua tehokkaampi rinnan tyhjentäjä. Vauvan läheisyys ja pienten käsien leipova liike aktivoi maidon herumista ja tekee imetyksestä nautinnollista pumppaamiseen verrattuna. Tästä eteenpäin aionkin puhua vain imetyksestä.

 

Artikkeli nro 2

 

Toinen artikkelin lähde on:  Daly, S. E., Owens, R. A., & Hartmann, P. E. (1993). The short- term synthesis and infant-regulated removal of milk in lactating women. Experimental Physiology, 78(2), 209-220

 

Tässä tutkimuksessa vauvat olivat jo 9 kk ikäisiä. Tutkimusartikkelissa todetaan, että pienirintaisten äitien rintojen varastointikapasiteetti saattaa olla vain 20% lapsen päivittäisestä maidon tarpeesta, verrattuna rintoihin, joissa on enemmän maitorauhaskudosta. Kookkaampien rintojen varastointikapasiteetti voi olla huomattavasti suurempi.

 

Tästä huolimatta pienirintaistenkin äitien kohdalla viisi imetyskertaa vuorokauden aikana riittää ylläpitämään riittävää maidon määrää, mikäli rinnat tyhjennetään jokaisella kerralla tehokkaasti. Artikkelissa ei erotella, tapahtuuko imetysket päivisin vai ympäri vuorokauden.

 

Artikkeli nro 3

 

Seuraava tarkasteltava lähde on: Kent, J. C., Mitoulas, L. R., Cregan, M. D., Ramsay, D. T., Doherty, D. A., & Hartmann, P. E. (2006). Volume and frequency of breastfeedings and fat content of breast milk throughout the day. Pediatrics, 117(3), e387-395.

 

Tässä artikkelissa tutkittiin 1-6kk ikäisten vauvojen äitejä, joille yöllisten imetysten vähentäminen voi merkittävästi vaikuttaa maidon tuotantoon. Alle 6 kk ikäisten vauvojen ei olekaan tarkoitus pärjätä ilman yöllisiä syöttöjä ja yöimetyksen lopettaminen tarkoittaisikin siirtymistä joko osittaisimetykselle tai kokonaan korvikkeelle.

 

Artikkeli nro 4

 

Seuraavan lähteen hain itse hieman tuoreemmasta materiaalista. Maternal & Child Nutrition lehdessä julkaistiin vuonna 2020 kiinnostava artikkeli:  Angelina Lessa, 1 Ada L. Garcia, 1 Pauline Emmett, 2 Sarah Crozier, 3 Sian Robinson, 3 , 6 Keith M. Godfrey, 3 , 4 and Charlotte M. Wright.2020. Does early introduction of solid feeding lead to early cessation of breastfeeding?

 

Tutkijat olivat tarkastelleet kolmen Yhdysvalloissa tehdyn laajan kyselytutkimuksen tuloksia ja hakeneet yhteyttä alle 6 kk iässä aloitetun kiinteän ruuan määrän ja imetyksen loppumisen välillä. Artikkelissa ei erotella, onko vauvoja imetetty öisin, vaan yhteys on vedetty pelkästään kiinteän ruuan aloittamisen ajankohdan ja imetyksen keston välille.

 

Artikkelissa todetaan:
More recently, a trial that compared commencement of solids at 4 versus 6 months in exclusively breastfed infants and measured breast milk intake using stable isotopes found that those starting solids earlier consumed 10% less breast milk than those still exclusively breastfeeding (Wells et al., 2012).

 

Vapaasti suomennettuna tämä tarkoittaa, että kiinteiden lisääminen vauvan ruokavalioon alkaa vähitellen vaikuttaa maidon muodostumiseen. Tämä ei yllätä, onhan kiinteiden tarkoitus viimeistään 6kk iässä olla osa vauvojen energiansaantia. ( kts aiemmin esitetty WHO:n tauluko)

 

Imetyksen tuki ry:n sivustolla kerrotaan, että alle 6kk ikäinen vauva tarvitsee vähintään 8-12 tehokasta imetyskertaa, jolloin vauva saa arviolta 800-1200ml maitoa/vuorokausi. Yli 6kk ikäiselle vauvalle kuitenkin riittää 500-600ml maitoa kiinteiden lisäksi, joka on mahdollista saada jo 3-5 imetyskerralla. Ja nämä imetyskerrat on melko helppo sijoittaa päiväaikaan.

 

Yli 6 kk ikäisten vauvojen maidon tarjontaa on siis ihan OK alkaa hiljalleen harventaa, jos yölliset imetykset rasittavat äidin jaksamista merkittävästi. Levolla on myös positiivinen merkitys maidon tuotannon kannalta. Kun vauva kasvattaa yöllisen paaston aikana ruokahaluaan, toteutuu aamulla tehokas rintojen tyhjennys äidin sopivasti pakkautuneiden rintojen helpotukseksi. Ja muistattehan mikä merkitys rintojen tehokkaalla tyhjentämisellä olikaan maidontuotannon ylläpitämisessä.

Voiko imetys loppua kokonaan, jos yöimetys lopetetaan?

 

On täysin yksilöllistä, kuinka äidin rinnat sopeutuvat pidempiin imetystaukoihin. Toisilla rinnat pakkautuvat hankalasti jo muutaman tunnin tauon aikana, kun taas toisilla eroa hädin tuskin huomaa. Siksi vähentäminen onkin paras tehdä asteittain imetys kerrallaan, jotta rinnat saavat aikaa sopeutua muutokseen.

 

Yli puolivuotias vauva kiinnostuu luonnollisesti yhä enemmän ympäristöstään, ja rauhalliset imetyshetket voivat muuttua varsinaiseksi hulinoinniksi. Tämän vuoksi äidit alkavat usein suosia oman jaksamisensa kustannuksellakin yöllistä imettämistä.
Rauhallisia olosuhteita on myös mahdollista järjestää päiviin vähintään se 3-5 mikäli öisin imettämisestä tahtoo eroon. Ja kun imetysvälejä pidetään riittävinä, kannustaa lapsen kasvava ruokahalukin imemään tehokkaasti.

 

Ja taas tullaan rintojen tehokkaaseen tyhjentymiseen, jonka merkitys on tutkimusten mukaan suurempi kuin imetystiheyden maidon tuotantoa ylläpitävänä tekijänä.

 

Lopuksi jaan teille  omat, kaksi hyvin erilaista imetyskokemustani.

 

Esikoisen kanssa olin tyypillinen huolestunut äiti ja aloin noin 4 kk iästä eteenpäin imettää vauvaa jokaiseen havahtumiseen öisin, vaikka edellisestä imetyksestä ei olisi kulunut kuin tunti.

 

Hulinoiden väistyttyä oli vauvalle jo ehtinyt muodostua vahva uniassosiaatio rintaan, eikä vauva osannut jatkaa unta itsenäisesti ilman imetystä. Pisin unipätkä  oli 2h, ja motorinen kehityskin laahasi jäljessä. Noudatin orjallisesti vertaistukiryhmistä omaksumaani ohjetta imettää vauva jokaisesta inahduksesta, jotta imetys ei vaarantuisi.

 

Toisin kävi. Esikoisen ollessa 10,5kk totesin, että romahdan ellen saa nukkua. Niinpä sovin puolisoni kanssa, että hän nukkuu vauvan kanssa jonkun aikaa, jotta voisin lopettaa  yöimetykset.

 

Ensimmäisenä yönä vauva heräsi useita kertoja mutta rauhoittui aina nopeasti isän vieressä. Toisena yönä vauva heräsi kerran, ja kolmannesta eteenpäin hän alkoi nukkua läpi yön.

 

Yöimetysten lopettaminen kasvatti luonnollisesti kiinteiden menekkiä ja vauvan motorinen kehitys otti ison harppauksen eteenpäin.

 

Kun omat voimavarani alkoivat hiljalleen palautua, jaksoin nauttia vauvasta ja äitiydestä ihan uudella tavalla. Aloitin työt ja imetin esikoistani työpäivien jälkeen sekä viikonloppuisin aina silloin, kun hän halusi. Imetyspolkumme jatkui aina 1v10kk ikään saakka.

Toiminta muuttui kuopuksen kohdalla

 

Kuopuksen kanssa aloin syntymästä saakka toimia toisella tavalla. Neljän kuukauden hulinoiden aikaan en enää lähtenytkään imettämään aina kun vauva havahtui yöllä. Aloin järjestelmällisesti tarjota vauvalle vaihtoehtoisia rauhoittelutapoja, mikäli edellisestä syötöstä oli kulunut alle 3 tuntia.

 

Aloitimme 5,5 kk iässä kiinteät, joita vauva alkoi heti syödä niitä hyvällä halulla. Tuossa vaiheessa yösyöttöjä oli kolme. Näistä ensimmäinen oli unisyöttö, jonka annoin, kun menin itse nukkumaan.

 

Aloin sitten hiljalleen vähentää yöimetyksiä ja kokeilin jättää klo 01 syötön pois. Kun vauva heräsi tuttuun aikaan, tarjosin muita rauhoittelutapoja. Lapsi hyväksyi ne ja jo muutaman yön päästä kokeilin tehdä saman klo 04 syötölle. Sekin sujui ongelmitta. Jatkoin vielä alkuyön unisyöttöä noin viikon ajan, kunnes jätin senkin pois.

 

Niinpä kuopuksemme nukkui 6,5kk iässä rauhallisesti ja syömättä klo 18.30 – 5.30 välisen ajan.

 

Edelleen imetän 9 kk ikäistä vauvaani vähintään 4-6 kertaa päivisin, kiinteät maistuvat hyvin, ja nukumme paljon paremmin kuin esikoisen kanssa. Yhä useammin hän saattaa nukkua 11h tarvitsematta minkäänlaista avustamista. Joskus saatan tarjota tuttia.

 

Enää en koe tarvetta reagoida välittömästi, jos vauva havahtuu yöllä ja laulelee tai jokeltelee itsekseen. Annan hänen rauhoittua uneen itsenäisesti. Mikäli ääntely yltyy itkuksi, käyn rauhoittelemassa häntä. Tiedän, että hän kokee olonsa mukavaksi ja turvalliseksi omassa sängyssään.

 

Haluatko lukea lisää imetystarinoita? Lue taaperoimettäjä Hannan tarina täältä.

Laura ja Lauran muksut

 

Lähteet:

Lapsen kasvun varrella on viisi vaaranpaikkaa, jolloin raudanpuutteen riski on todellinen – kannattaako ferritiini mittauttaa vain varmuuden vuoksi?
https://yle.fi/aihe/a/20-10001746

 

Lasten raudanpuute ilman anemiaa – ravit­se­mu­sohjaus toimii.
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/lasten-raudanpuute-ilman-anemiaa-ndash-ravitsemusohjaus-toimii/

 

Pienentynyt ferritiinipitoisuus lapsella. Niukat rautavarastot ilman anemiaa.
https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/pienentynyt-ferritiinipitoisuus-lapsellaniukat-rautavarastot-ilman-anemiaa/?public=b0931075e3d8a1019fad399a7d141afb