Vanhempien jaksaminen on lastenkin etu

Muksuperheen uni -blogin Vieraskynässä kirjoittaa tällä kertaa Suomen Unettomat ry:n puheenjohtaja Päivi Saarijärvi.  Unitiede, väsymyksestä aiheutuvien riskien hallinta, työturvallisuus ja päivittäisen palautumisen tärkeys ovat olleet hänen työnsä ytimessä vuodesta 2005 lähtien. Väsymyksen riskien hallintaan tähtäävän  FRM, Fatigue Risk Management – menetelmän kouluttajana Suomessa toimiva Päivi valmentaa ja luennoi yrityksissä vireyden, turvallisuuden ja tuottavuuden yhteyksistä.  Päivin yhteistyökumppaneineen perustaman Virvotteen kirjat, luennot ja valmennukset keskittyvät yksilön ohjaamiseen väsymyksestä kohti vireyttä. Vanhempien jaksaminen mietityttää Päiviä ja hänellä onkin asiaa sekä vanhemmille, että heidän läheisilleen.

***************************

Vauvan tulo ja vanhemmaksi kasvaminen muuttaa parisuhteen dynamiikkaa perustavanlaatuisesti. Arjen rytmi muuttuu ja valvomista pienen vauvan kanssa ei voi välttää. Äiti ja isä rakastavat, hoivaavat sekä ajattelevat aina lapsiaan mutta tarvitsevat myös omaa aikaa palautumiseen.

Huonosti nukutut yöt vaikuttavat pitkään jatkuessaan useimpien vanhempien uneen ja jaksamiseen. Lapsen kanssa keskittyy herkästi hänen hyvinvointiinsa niin, että omaa jaksamistaan saattaa kiristää ehkä liiankin pitkälle. Vanhempi saattaa taistella tämän huolenpitotarpeen ja oman keho-mieli -tasapainon säilyttämisen kanssa vuosia. Omaan väsymykseen voi turtua, sillä vanhemmat ovat mestareita sopeutumaan eri tilanteisiin. Olen huomannut, että toisinaan vanhemmat koettavat viimeiseen saakka sinnitellä omin voimin, mutta etenkin pitkittyneen väsymyksen hoitaminen voi omin voimin olla haastavaa.

Uniammattilaisena ja väsymyksen hallinnan ohjaajana toivon, että jokainen isä ja äiti löytäisi tukea jaksamiseensa. Se on aina koko perheen etu. On hyvä oppia tunnistamaan ja tunnustamaan oma väsymyksensä ja sen vaikutukset niin itseen, lapseen kuin ympäristöönkin. Jos huomaa väsymyksen haittaavan arjen sujumista, apua kannattaa hakea ja ottaa vastaan.

Väsymys lisää riskejä

Väsymyksen negatiiviset vaikutukset näkyvät jo yhden huonosti nukutun tai valvotun yön jälkeen. Ihmisen ärsyyntymiskynnys madaltuu, unohtelu lisääntyy, sekä reagointi- ja päätöksentekokyky ovat normaalia heikompia. Myös vastustuskyky sairauksia kohtaan madaltuu. Unen ollessa pitkään vajaa omaan tarpeeseemme nähden, alkavat seuraukset olla vieläkin vahvempia. Edellä mainittujen asioiden lisäksi saatamme vetäytyä itseemme ja vuorovaikutus esimerkiksi lapsen tai puolison kanssa kuormittaa enemmän. Siksi saatamme työpäivän jälkeen mieluummin nollata aivojamme sosiaalisessa mediassa tai ahmimalla suoratoistopalvelun sarjoja. Koetamme hoitaa työmme ja pakolliset velvollisuutemme juuri niin pitkälle kuin jaksamme, emmekä pysty enää ylläpitämään parasta itseämme.

Väsymys on ihana tunne, kun sen voi nukkua pois. Pitkään kertynyt väsymys sen sijaan lisää riskejä merkittävästi.

Kun ihminen on riittävän väsynyt, hän saattaa vaipua useitakin sekunteja kestävään mikrouneen. Voit varmaan kuvitella, mitä saattaa tapahtua, jos olet silloin auton ratissa. Useiden tutkimusten mukaan kumulatiivinen väsymys on ollut erilaisten virheiden, onnettomuuksien taustatekijänä. Väsymys altistaa ihmisen myös arvaamattomalle ja impulsiiviselle käyttäytymiselle ja kotona vaaravyöhykkeessä ovat puoliso ja lapset. Pitkittynyt väsymys vaikuttaa parisuhteeseen ja saattaa ajaa vanhemmat eron partaalle tai lopulliseen eroon, jos ongelmia ei lähdetä hoitamaan ajoissa. Vanhemmat saattavat tunnustaa, että voivat jopa unelmoida lasten yhteishuoltajuudesta, jotta saisivat edes vuoroviikoin itselleen tilaisuuden kunnon lepoon, kun lapsi on toisen vanhemman luona.

Tärkeintä minusta on se, että kukaan ei jäisi yksin väsymyksensä kanssa. Niin ammattilaisen kuin  läheisenkin on opittava olemaan herkästi kuulolla. Kun huomaamme, että läheisellä tai asiakkaalla on tarve lepoon ja omaan aikaan, kannatta ottaa silloin asia rohkeasti puheeksi. Tarjoa apuasi, älä kuitenkaan tyrkytä tai syyllistä, vaan ole hienotunteinen. Joskus pelkkä kuunteleminen ja väsyneen vanhemman ristiriitaisten ajatusten ja tunteiden hyväksyminenkin auttaa.

Mistä tukea vanhempien jaksamiseen?

Seuraavassa muutamia omia näkemyksiäni asiaan niin valmennusteni kuin myös omien kokemusteni pohjalta.

Vanhempienkin kannattaa pitää mielessä, että verovaroin ylläpidetyt perheneuvolat ja perhesosiaalityö on tarkoitettu jokaisen suomalaisen käyttöön ja näiden palveluiden hyödyntäminen lisää yleensä koko perheen hyvinvointia.

Jos perheessä on kaksi vanhempaa, on hyvä sopia keskenään yövuoroja, niin että kumpikin saa välillä nukkua ihan rauhassa läpi yön. Tässä luottamus toiseen ja ymmärrys yhteisestä vanhemmuudesta auttaa. Jos kotona ei ole riittävästi tilaa erikseen nukkumista varten, voi sopia yökyläilystä ystävien tai sukulaisten luona, tai mennä hotelliin yöksi.

Tukiverkostoja kannattaa miettiä jo lasten hankintaa suunnitellessa. Onko läheisissä sellaisia, joilla on kykyä ja halua osallistua lasten arkeen. Voi myös kysyä ennen lapsen syntymää läheisten mahdollisuuksista olla apuna ja ottaa lasta silloin tällöin yökylään, tai tulla silloin tällöin hoitamaan lasta teidän kotiinne. Kummien valinnassa on hyvä pohtia, onko kummi valmis sitoutumaan tehtäväänsä. Kummin osallistuttaminen lapsen arkeen säännöllisesti on tärkeää läheisen suhteen luomiseksi.

Usein läheiset tarjoavatkin apuaan ja kutsuvat lasta yökylään. Toisinaan vanhempi epäröi, koska kokee vaikeaksi olla erossa omasta lapsesta edes yhdeksi yöksi, vaikka olisi kuinka kipeästi hyvin nukutun yön tarpeessa. Vanhempi saattaa pelätä, ettei lapsi vielä pärjää. Ja niin yö meneekin jännittäessä, että nukkuko lapsi ollenkaan vieraassa paikassa ja onko hän järjestänyt mahdottoman iltasirkuksen yökyläpaikassa.

Nämä luonnolliset huoliajatuksen yleensä korjaantuvat pienellä mentaalityöskentelyllä ja säännöllisellä harjoittelulla. Ensimmäinen yö erossa on usein vaikea vanhemmalle ja lapsikin saattaa totutella, mutta yleensä asiat sujuvat hyvin ja yökyläilystä voi tulla säännöllinen tapa vetää hetkeksi happea. Yökyläpaikkaa tarjonnut kummi, perhetuttu tai isovanhemmat saavat uusia usein tervetulluttakin vaihtelua omaankin arkeensa.

Kummina olemisen ihana vastuu

Katson vanhempien väsymystä kahdesta erilaisesta näkökulmasta. Työni lisäksi myös viiden lapsen kummivanhempana. Olen ollut onnellinen siitä, että perheet, jotka minua kummiksi pyysivät, ovat ilolla ottaneet vastaan apua väsymyksen hetkellä. He ovat myös uskaltaneet pyytää sitä. Kotini on ollut usein yökyläpaikkana kummilapsilleni. Olen huomannut, kuinka pieni irtiotto ja hyvin ja hyvällä omalla tunnolla nukuttu voi virkistää perhe-elämää ja lisätä vanhempien jaksamista. Eikä lapsetkaan ole koskaan valittaneet Päipä-tädin täysihoitolan palveluista. Vanhemmilla ovat saaneet tilaisuuden tehdä omalla ajallaan mitä halusivat. Useimmiten he vain nukkuivat kotona pari yötä kunnolla, toisinaan matkustivat lomalle tai lähtivät juhliin ilman lapsia. Kun he palasivat noutamaan lapsia, näin kuinka levänneitä ja virkistyneitä he olivat lyhyestäkin tauosta. Tunnen suurta onnea, koska tajusin olevani tärkeä ihminen. Ei vain kummilapsille vaan koko perheelle.

Vierailujen ja yökyläilyjen ansiosta kykenen asettumaan näkemään vanhemman vaativaan asemaan. Ensimmäisten yökyläkertojen jälkeen tajusin, kuinka kaikki aistini olivat olleet herkkinä lapsen tarpeita kohtaan. Ymmärsin miksi vanhempien uni voi yölläkin olla pinnallista, kun kuuntelee lapsen unen sujumista. Ai että uni sitten taas maistui, kun “oma rauha” oli palautunut. Kun yökyläkertoja alkoi kertyä ja kaikesta tuli tutumpaa, alkoivat huoliajatukset helpottaa.

Annetaan hyvän kiertää!

Monet perheet ovat yksin ja turvaverkot puuttuvat. Ennen vanhaan yhteisöt olivat tiiviimpiä ja koko kylä tai suku otti vastuuta lasten ja vanhemman väen hoidosta. Näihin aikoihin ei taida olla paluuta, mutta soisin tätä toisistamme huolehtimisen asennetta otettavan enemmänkin käyttöön meidän ihmisten välillä.  Jopa eläimetkin huolehtivat toistensa poikasista, jos oma emo ei pysty tai jaksa.

Lapsi, joka on luontevasti oppinut vanhemmiltaan auttamisen kulttuuria, osaa itsekin isompana tarjota apua toisille ja laittaa hyvän kiertämään. Aina ei tarvitse tarjota yökyläpaikkaa, voi viedä lapsen lähipuistoon, käydä kaupassa tai katsoa lapsia, kun vanhempi käy omilla menoillaan. Jokainen voi auttaa väsyneitä vanhempia oman jaksamisensa rajoissa. Ja ehdotankin, että seuraavan kerran, kun kysyt vaikkapa kummilapsen kuulumisia, tarjoaisitkin samalla pienen huilihetken vanhemmalle ottamalla lapsen hoitoosi.

Toivotan kaikille vanhemmille ihanaa muksuperheaikaa …. ja riittävästi unta! Samoin väsyneen vanhemman “pelastajille” upeita yhteisiä kokemuksia yökylälapsen kanssa. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että kyllä kannattaa :-).

 

t Päipä-täti, (…joksi minut aikanaan yökylässä siskoni poika nimesi)