Yösyöttöjen purkaminen. Kuinka se onnistuu?

Mother, breastfeeding her toddler boy at home at night, night stand lamp turned on, mom and baby hugging

Yösyöttöjen purkaminen on jossain vaiheessa lähes jokaisen vauva-  ja pikkulapsiperheen agendalla. Joskus käy niin onnekkaasti, että lapsi luopuu itsenäisesti yösyötöistä, eikä vanhemman tarvitse nähdä erikseen vaivaa sen eteen. Jos juuri teidän perheessänne  edelleen painitaan tiheästi yöllä syömään heräävän vauvan kanssa, älkää kokeko huonommuutta. Ette ole tehneet mitään väärin. Vauvat ovat erilaisia ja sille ei voi mitään. Etukäteen ei voi arvioida, kuka luopuu itsekseen ja milloin taas  yösyöttojen lopettaminen pitää suunnitella aktiivisesti. 

 

Milloin on oikea aika purkaa yösyötöt?

 

Ehkä yleisimpiä minulle esitettyjä kysymyksiä sekä uniohjaajana, että neuvolaterkkarina on ollut tiedustelut siitä, milloin yösyötöt voi lopettaa. Ei ole kovinkaan kauan, kun neuvoloiden yleisissä suosituksissa oli ohjeistus lopettaa yösyötöt n  6 kk iässä, jos vauva on perusterve, kehittyy ja kasvaa normaalisti. THL:n uniohjeistuksen mukaan normaalisti kasvava ja kehittyvä, sekä täysiaikaisena syntynyt vauva, joka syö riittävästi kiinteää ruokaa ja maitoa päivisin, ei enää kuuden kuukauden iästä lähtien tarvitse yösyöttöjä ravitsemuksen tueksi. 

 

Nykyään puhutaan mieluummin suosituksesta, kuin säännöstä ja jokaisen vanhemman tulisikin pohtia, mitkä ovat yöllisen syöttämisen selkeät hyötyvaikutukset 6 kk iästä eteenpäin. Jos arki sujuu kivasti, jokainen saa lepoa öisin, lapsi kasvaa ja kehittyy normaalisti, ei tarvitse lopettaa. Lapsilla, joilla on kasvun viivästymää allergioita tai muita terveydellisiä haasteita, yösyöttöjä ei tulisi purkaa ilman lasta hoitavan lääkärin ohjeistusta.

 

Vastasyntynyt vauva tarvitsee tiheästi maitoruokansa sekä päivin, että öin Sen sijaan isommalle vauvalle yösyötöt eivät enää välttämättä ole ravitsemuksen vuoksi tarpeen ja niistä voi halutessaan luopua. Vaikka isomman vauvan tai vaaperon vanhempaa pelottaisikin tämä siirtymävaihe, ei kannata epäröidä, jos oma jaksaminen alkaa olla kortilla.

Yösyöttöjen purkamista onkin aivan luonnollista arastella, jos vauva  ei ole kovin kiinnostunut kiinteästä ruuasta päivisin. Kannattaa kuitenkin luottaa kysynnän ja tarjonnan lakiin.  Vauvoilla ja pikkulapsilla kysynnän ja tarjonnan laki toimii tasapainoa tavoitellen. Kun yöbaari suljetaan, vauva kiinnostuukin kummasti uudesta tavasta syödä. Ihmisellä on luontainen vaisto pysyä hengissä ja syömisen vaisto on alkukantaisimpia.


En ole urani aikana vielä yhtään sellaista tervettä vauvaa tavannut, jonka automaatio ei olisi toiminut näin yksinkertaisella kaavalla. Heräily ei välttämättä lopu yösyöttöjen seurauksena, jos syöminen on toiminut vauvalle nukahtamisen assosiaationa, eikä vauvalla ole taitoa nukahtaa ilman aktiivista avustamista. 

Itsenäisen nukahtamisen tukemisen voikin tehdä oikein hyvin vasta yösyöttöjen purkamisen jälkeen. Kun syömisen rytmi on  ensin saatu päiväpainotteisesksi, on helpompi edetä asteittain kohti itsenäistä nukahtamista.

Osta kattava opas yösyöttöjen purkamiseen täältä! Opas sopii niin omassa sängyssä kuin perhepedissä nukkuville sekä tissi- ja pullovauvoille! 

 

Yösyöttöjen purkaminen auttaa rahoittamaan öitä isommilla vauvoilla

Tutkimusten mukaan yhtä ikävuotta lähestyvien vauvojen yösyöttäminen usein ylläpitää turhaa heräilyä ja yleensä koko perhe alkaa nukkua paremmin, kun yösyötöt loppuvat. 

 

Yösyömisen loppuminen saa aikaan sen, että päiväsyöminen lisääntyy ja lapsen rytmi alkaa vakiintua pimeä-valorytmin mukaan tukien toimivan rytmin muodostumista. Kuten aikuisen, niin myös isomman vauvan ruuansulatuselimistö tarvitsee yöllisen lepohetken, jotta sen toiminta pysyy tasapainossa. Ruuansulatusta säätelee parasympaattisen ja sympaattisen hermoston vuoropuhelu ja ihminen on biologialtaan ”päiväeläin”. Niinpä lapsen kasvaessa on luonnollista siirtyä myös päiväpainotteiseen ravitsemukseen. Lue täältä mihin kaikkeen uni vaikuttaa ihmisen elimistön toiminnassa.

 

Yösyöttöjen lopettaminen vähentää myös raudan puutoksen kehittymisen riskiä. Yli puolivuotias vauvalla on vaarana altistua vakavalle raudan puutokselle, mikäli kiinteiden menekki on hyvin vähäistä ja vauva tyydyttää nälkäänsä maitoruualla. Etenkin, jos äidilla on ollut raskauden aikana raudanpuutos.

Lue lasten raudanpuutoksesta ja sen syistä lisää täältä.

 

Vaikka rintamaidon rauta imetyykin hyvin, on rintamaidon rautapitoisuus  erittäin pieni ja raudan tarve on 6–12 kuukauden ikäisillä vauvoilla taas erityisen suurta, koska sikiöaikana istukan kautta kerätyt rautavarastot alkavat tässä ikäjaksossa ehtyä kiihtyvää tahtia. Lapsen kasvu ja hermoston voimakas kehittyminen vaatii hyvät rautavarastot.



Siksi WHO ja THL suosittelevat monipuolista ja riittävän energiapitoisen kiinteän ruuan määrän kasvattamista ripeähköön tahtiin yhteen ikävuoteen mennessä. Jos aloittelee kiinteitä ennen 6 kk ikää etenemistahdin voi pitää paljon hitaampana.

 

Reilusti yli puolivuotiaiden vauvojen maitoateria olisikin hyvä antaa vasta kiinteän ruuan jälkeen, jotta nälkäinen vauva söisi riittävästi tarvitsemaansa kiinteää lisäravintoa.  Maitoateria sopii myös hyvin välipalaksi, jonka jälkeen vauva saa virtaa jatkaa maailmaan tutustumista.


Alla olevasta pylväsdiagrammista näkyy WHO:n suositus maitoruuan ja kiinteän ruuan antaman energian vaihtelevasta prosentuaalisesta suhteesta vauvan ikäkausien mukaisesti  

 

 

WHO:n pylväsdiagrammi esittää vauvoille määritellyt suositukset päivittäisen energian jakaantumisesta kiinteän ruuan ja maitoruuan välillä. Diagrammissa tummemmalla vihreällä esitetty energiavaje tarkoittaa sitä määrää, jonka kiinteän ruuan tulisi tyydyttää ilmoitetussa ikävaiheessa.

 

 

Myöskään korvikkeen suurempi rautapitoisuus ei enää riitä yksinomaan tyydyttämään tämän ikäisen vauvan raudantarvetta. Rautaa tarvitaan muun muassa normaalin neurologisen kehityksen turvaamiseksi. 

 

Mistä tietää, onko vauvalla nälkä öisin?

 

Nälkään heräämisen tunnistaa yleensä siitä, vauva heräilee useamman tunnin unen jälkeen ja syö ahnaasti herätessään. Tiheän imun vaiheissa 3 kk ; 6 kk ja 9 kk, vauvat heräilevät muutamia öitä imemään tiheämpään tahtiin kasvattaakseen tarjontaa. Kun maidon heruminen on tasaantunut vastaamaan vauvan tarpeita, syöminen harvenee. Jos syömisrytmi on kääntynyt yöpainotteiseksi nälkäsyömiseksi yhtä ikävuotta lähetelevällä vauvalla, kannattaa pohtia seuraavia asioita.

 

Onko vauvani napostelija?

Vauva saattaa myös olla niin sanottu napostelija, joka nappaa päivällä kiinteiden syömisen sijaan pieniä annoksia maitoa tihein väliajoin. Napostelevalle vauvalle ei synny luonnollista nälän ja kylläisyyden tunteen vaihtelua. Sen sijaan hänellä on päivällä koko ajan pikkunälkä, ja hän tankkaakin  yöllä maitoa isoon nälkäänsä, jolloin säännöllisen ruokarytmin noudattaminen voi olla hankalaa.

 

Napostelusyöminen ja epäsäännöllinen ruokarytmi on yksi rauhattomien öiden juurisyitä ja kun vauva alkaa syödä aidosti nälkäänsä, on sillä tasapainottava vaikutus arjen rytmeihin.

 

Onko vauvani sihtisuu?

Joskus vauvat taas ovat niin ihastuneita maitoruokintaan, että kiinteät ruoat eivät kiinnosta heitä ollenkaan. Nämä vauvat saatavat yökkäillä jos ruuassa on kokkareita ja sose ei ole täysin sileää. He voivat myös vierastaa vahvempia makuja.

Syitä valikoivaan syömiseen on monia. Vauvalla ei ole nälkä päivisin, ja kiinteät eivät kiinnosta. Vauvalla voi olla aistisäätelyn haasteita ja hänen on vaikea hyväksyä muita kuin täysin  sileitä soseita maitoruuan oheen.

 

Vauvalla voi myös olla kehittymätön nielemisen motoriikka. Jos vauva ei otollisessa kehitysvaiheessa vie erilaisia asioita suuhunsa, nielemisen yökkäämisen refleksi ei ole siirtynyt normaalissa aikataulussa syvemmälle nieluun. Asiaa voidaan hoitaa toimintaterapian avulla.

Tutustu Muksuperheen unen oppaaseen ”Neljä tapaa purkaa yösyötöt” täällä. Opas sopii niin omassa sängyssä kuin perhepedissä nukkuville sekä tissi- ja pullovauvoille! 

 

Nukahtaako vauvani ilman syömisen kokemusta?

Jos vauva nukahtaa öisin myös muilla tavoin kuin syömiseen, hän todennäköisesti syö yöllä vain nälkäänsä. Jos vauvalla ei ole nälkä, hän nukahtaa unisyklin vaihtuessa joko kosketukseen tai tuttiin tai ilman mitään avustamista. 

Nälkäinen vauva kyllä ilmoittaa tomerasti vaatimalla nälkänsä. Ja kannattaakin laskeskella, milloin vauva on edellisen kerran syönyt ja kuinka halukkaasti hän on syönyt tuolloin. Tehokas syöminen ei katso kestoa, mutta aktiivinen nieleminen ja imeminen erottaa nälkäänsä syövän vauvan tissille nukahtajasta. 

Vauva, joka käyttää tissiä tai pulloa nukahtamisen apuna, tapaa vain ottaa muutaman imaisun ja sen jälkeen raueta uneen. Tai sitten isommilla vaaperoilla öistä saattaa tulla puolen tunnin välein tapahtuvaa sekoilua, jossa lapsi haluaa tissiä ja torkahtaa hetkeksi, kunnes sama ruljanssi alkaa uudestaan.

 

Yösyöttöjen purkaminen yksilöllisesti

Ei ole yhtä oikeaa mallia purkaa yösyötöt. Siihen vaikuttaa vauvan temperamentti, ikä, nukkumistapa, syöttämistapa ja vanhemman voimavarat. Useimmat vanhemmat haluavat purkaa yösyötöt pehmeästi ja asteittain. Joskus n pakko lopettaa seinään, koska äidille tulee terveyshaaste, jonka vuoksi imettäminen ei enää onnistu.

 

Jos pohtii yösyöttöjen lopettamista, voi kysellä myös muiden kokemuksia ja pohtia omaa jaksamista ja  sitä, mikä toimisi parhaiten omassa tilanteessa.

 

On tilanteita, joissa kerrasta poikki lopettaminen on paras vaihtoehto vanhempien voimavarojen vähäisyyden vuoksi. Silloin voi saada apua  sairaalaunikoulusta, jonka aikana totutetaan vauvaa nukkumaan yönsä syömättä. Sairaalaunikoulu kestää yleensä kolme yötä ja osa sairaaloista on järjestänyt vanhemmalle mahdollisuuden nukkua heille osoitetussa yhteistilassa.

 

Lue lisää sairaalaunikouluista täältä.

 

Voiko yösyöttöjen lopettaminen vähentää maidon tuotantoa?

 

Kyllä, täysimetyksellä olevalle vauvalle tiheän imun kaudet ovat luonnollinen tapa pitää yllä maidonmuodostumista. Ja yöllisillä imetyksillä on isompi merkitys maidon muodostumiselle kuin päiväimetyksellä. Äitien maidontuotanto on myös yksilöllistä ja toiset ovat herkempiä reagoimaan vähentyneeseen yöimetykseen maidontuotannon vähenemisellä. Tällöin äidin tuleekin aina miettiä kokonaisuutta ja tehdä ratkaisunsa sen pohjalta.

 

Myös äidin lisääntynyt väsymys ja stressi voivat vaikuttaa maidontuotannon vähenemiseen ja moni onkin saanut avun siitä, että tarjoaa vauvalle öisin pumpattua rintamaitoa tai siirtyy tässä vaiheessa imetyksen ja korvikeruokinnan yhdistelmään.

 

Yli puolivuotiaan vauvan on mahdollista saada tarvitsemansa maitomäärä 3–5 imetyskerralla, jotka voivat aivan hyvin sijoittua päiväajalle. 

 

Lue enemmän aiheesta imetysohjaaja Laura Syväsalmi-Astalan kirjoittamasta artikkelista. Laura perehtyi äidinmaidon muodostumisen säätelystä tehtyihin tutkimuksiin ja huomasi, ettei imetystiheys aina olekaan tuotannon ylläpitämisen kannalta tärkein asia.  Artikkeli löytyy täältä!

 

Ohjaa lasta nukahtamaan itsenäisesti vasta myöhemmin

 

Jos haluat edetä pehmeästi, luovu ensin asteittain yösyötöistä ja ohjaa vauvaa nukahtamaan muilla tavoilla avustettuna. Kun syömisen rytmi on muuttunut päiväpainotteiseksi, saattaakin yöt rauhoittua jo näilläkin tavoilla. Jos ei niin ohjaa lasta vähitellen nukahtamaan itsenäisesti.

 

Isompien vauvojen ja vaaperoiden yöllistä heräilyä voi ylläpitää myös erilaiset ulkoiset ärsykkeet, kuten samassa huoneessa nukkuvan vanhemman liikkeet, pelkkä läsnäolo, äänet, täysi vaippa tai postilaatikon kolahdus aamuyöllä.

 

Moni onkin huomannut, että perhepedissä nukkuminen on saattanut muuttua hulinaksi vanhemman vauvan kanssa. Silloin on ehkä aika rohkaistua ajattelemaan siirtoa omaan sänkyyn. 

Olen laatinut vanhempien avuksi monipuolisen oppaan Nolme tapaa purkaa yösyötöt. Oppaassa on kattava ohjeistus niin ravitsemukseen kuin toimivan rytminkin rakentamiseen. 

Älä enää epäröi, vaan aloita matkasi kohti rauhallisempia öitä ja hanki avuksesi opas yösyöttöjen purkamiseen täältä! Opas sopii niin omassa sängyssä kuin perhepedissä nukkuville sekä tissi- että pullovauvoille! 

Mikäli olet raskaana tai 0-4 -vuotiaan lapsen vanhempi, niin käy tutustumassa tekemääni verkkovalmennusvalikoimaan sekä muihin unen infopaketteihin täällä. Mikäli et vielä tunne minua, niin olen Sari Tammikari, Muksuperheen unen perustaja (yli 20 k jäsentä), pediatrinen unihoitaja, terveydenhoitaja sekä mukana muun muassa asiantuntijaryhmässä, joka vastaa Tampereen ammattikorkeakoulun pediatrisen uniohjaajakoulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Täältä pääset tutustumaan koko valikoimaan!

 

Tästä suoraan yksittäisiin verkkovalmennuksiin:

👶 Vauvan unineuvola – unitukea vauvan ensimmäiselle vuodelle (0-12 kk)

👶 Vauvan rutiini ja rytmin tukeminen (0-3 kk)

👶 Vauvan 4 kk hulinat

👶 Yösyöttöjen purkaminen (6 kk+)

👶 Tutti tutuksi ja tutista eroon. Milloin tutin voi ottaa käyttöön, kuinka luopua ja tarvitaanko tuttia?

🧒 Pikkulasten (2-4 v.) unipulmat rauhoittavista iltarutiineista painajaisten käsittelyyn sekä pikkusisaruksen tuloon