Vauvan uni muuttuu ensimmäisen ikävuoden aikana
Pieni vastasyntynyt on hauras ja tarvitsee vanhempiensa välitöntä apua monissa asioissa. Ensimmäiset 3 kk vauva reagoi ympäristöönsä ja sisäisiin tiloihinsa lähinnä vaistojensa varassa. Erilaiset refleksit auttavat vauvaa sopeutumaan ympäristöönsä ja hoivaajia vastaamaan vauvansa tarpeisiin. Kestää monta kuukautta, ennen kuin vauva on valmis kääntymään, syömään kiinteää ruokaa tai puhumaan ensisanansa. Sitä ennen vauvan on opittava tietoinen toiminta.
Vauvan uni muuttuu ensimmäisen ikävuoden aikana
Kaikilla vastasyntyneillä on olemassa taito nukahtaa itsenäisesti. Ensimmäisinä päivinään vauvat nukahtelevatkin minne sattuu ja milloin sattuu. Pienet aivot tarvitsevat paljon unta ja vauvan valvetta riittää juuri ja juuri syömisen ajaksi.
Pienillä vauvoilla on erityinen rauhoittumisrefleksi, joka käynnistyy, kun vauvalle simuloidaan kohtuolosuhteita muistuttavat olosuhteet. Siksi he rauhoittuvat niin helposti kapaloituina, imemällä joko tuttia tai äidin rintaa, heijaamisen avulla sekä voimakkaaseen suhinaääneen.
Yhdysvaltalainen lastenlääkäri on kehittänyt näihin ärsykkeisiin perustuvan, itkuisten vauvojen rauhoittelumenetelmän, The Happiest Baby menetelmä.
Kun vauva kasvaa ja kehittyy, kypsyy samalla myös vauvan uni. Ensimmäisen ikävuoden aikana vauvan uni muuttuu alkeellisesta ja epäsäännöllisestä pimeä-valorytmiä noudattavaksi kypsäksi uneksi. Muutos on suuri ja ensimmäiseen ikävuoteen mahtuu monta vaihetta.
Vauvan rytmisyys kehittyy yksilölliseen tahtiin mutta suurin osa vauvoista alkaa nukkua ensimmäiset pidemmät unipätkänsä öisin n 3 kk iässä. Viimeistään 4-5 kk iässä olisi hyvä aloittaa selkeän päivärytmin ja rutiinien noudattaminen. Tämä tukee vauvan hormonitoimintaa, joka taas alkaa tukea laadukasta unta.
Valon vaihtelu rytmittää
Ihan vastasyntyneen vauvan rytmisyyden kehittymistä voi tukea noudattamalla pimeän ja valon vaihtelua. Kun vauva altistuu päivällä valolle ja viettää yönsä pimeässä muokkaa se hormonaalista rytmiä ihmislajille tyypilliseen suuntaan. Myös vauvan kanssa toimimisen energisyyttä säätelemällä viestiteään vauvalle, että päivällä ollaan aktiivisia ja yöllä kaikki tapahtuu eleettömästi ja tehdään vain oleellisimmat hoitotoimenpiteet.
Toistuvat rutiinit auttavat vauvaa ennakoimaan tulevaa, tuntemaan turvallisuuden tunteita ja pysymään rauhallisena. Vauvalla on jo hyvin varhaisessa vaiheessa kyky yhdistää tapatumaketjuja päässään. Ne asiat joita toistuvasti teemme vauvan kanssa muuttuvat vauvalle tutuiksi ja turvallisiksi.
Jos vauvaa nukutetaan pienestä pitäen omassa sängyssään ja hänen tarpeistaan pidetään huolta, oppii hän pitämään omaa sänkyään turvallisena ympäristönä. Jos vauvaa nukutetaan vanhemman vieressä pienestä pitäen, oppii hän pitämään tätä ympäristöä tuttuna ja turvallisena. Näin yksinkertaista se on. Voitte vapaasti valita kumman tahansa tavan vauvan nukkumiseen. Tärkeintä on, että kaikki nukkuvat hyvin.
Olen laatinut kattavan oppaan pienen vauvan rytmin tukemista varten. Sen voi ostaa täältä.
Heräily on luonnollista
Noin 6 kk iässä useimpien vauvojen unen rakenne alkaa vastata kypsän unen rakennetta. Vauvan unisykli kestää tässä vaiheessa n. 50 minuuttia, kun aikuisen kokonainen unisykli kestää 90 minuuttia. Unisykli on aina samanpituinen ja kaikki unen eri vaiheet mutta näiden vaiheiden kesto vaihtelee yöunen aikana.
Alkuyöstä ihmiset nukkuvat yleensä eniten palauttavaa syvää unta ja aamuyöstä lisääntyy REM -unen määrä. REM-unen aikana näemme eniten unia ja tila muistuttaa aivosähkökäyrinä kuvattuna valvetilaa.
Aamuyön uni on herkkää heräilylle ja siksi vauvat alkavat heräillä tiheämmin aamuyön aikana. Vauvojen ja taaperoiden uni sisältää n 30 % REM-unta ja he nukahtavat usein suoraan REM-uneen. Siksi isommat vauvat heräävät niin herkästi, jos heitä koettaa siirtää nukkuvana paikasta toiseen. Odottamalla noin 20 minuuttia nukahtamisesta, vauva on usein saavuttanut syvän unen vaiheen ja siirtokin helpottuu.
Pienillä, alle 4 kk ikäisillä vauvoilla unen rakenne on erilainen kuin kypsässä unessa ja vauvan uni voidaan jakaa aktiiviuneen ( vastaa REM-unta ) ja hiljaiseen uneen ( vastaa NREM-unen syvän unen vaiheita )
Aivot säätelevät aina sopivan määrän kaikkia unen vaiheita ihmisen tarpeen mukaan. Jos meillä on univelkaa, aivot annostelevan uneen enemmän palauttavaa syvää unta. Vaiheessa, jossa opitaan aktiivisesti uusia taitoja, aivot tuottavat enemmän oppimista tukevaa REM-unta.
Miten nerokas järjestelmä tämä onkaan!
Uniassosiaatio muodostuu vaivihkaa
Nukkuvan vauvan toistuva siirtäminen esimerkiksi sylistä sänkyyn ei kannata pitkässä juoksussa. Vauva nimittäin tottuu tapaan, jonka avulla hän nukahtaa ja yöllä havahtuessaan hän kaipaa samanlaisia olosuhteita, joiden avulla on tottunut nukahtamaan. Tätä kutsutaan uniassosiaatioksi. Jos vanhempi on aina heijannut vauvan sylissään uneen, täytyy hänen herätä vauvan herätessä heijaamaan vauvaa uudestaan uneen.
Vauvan kasvaessa isommaksi heräily alkaa yleensä myös tihentyä ja lisääntyä. Vauvat alkavat isompina heräillä herkemmin vaikkapa vanhemman läsnäoloon ja unesta tulee katkonaista. Eipä ole epätavallista, että taaperoikäinen vauva saattaa herätä yöllä 15-20 kertaa vaatimaan syöttämistä nukkuessaan vanhemman kanssa samassa huoneessa tai jopa samassa vuoteessa.
Yöllinen havahtuminen on normaali ilmiö niin aikuisille kuin lapsillekin. Mutta vanhemmat voivat valinnoillaan vaikuttaa jo varhaisvaiheissa, tarvitseeko lapsi myöhemmin apua nukahtaakseen uuteen unisykliin vai ei. Pieni 2kk ikäinen vauva voi tarvita vanhemman tuen nukahtaakseen. Mutta jos vielä 11 kk ikäinen vauva vaatii yön aikana uneen rauhoittelua tunnin välein, ei kyse ole enää laadukkaasta unesta.
Lisää uniassosiaatioista voit lukea täältä.
Mikäli olet raskaana tai 0-4 -vuotiaan lapsen vanhempi, niin käy tutustumassa tekemääni verkkovalmennusvalikoimaan sekä muihin unen infopaketteihin täällä. Mikäli et vielä tunne minua, niin olen Sari Tammikari, Muksuperheen unen perustaja (yli 20 k jäsentä), pediatrinen unihoitaja, terveydenhoitaja sekä mukana muun muassa asiantuntijaryhmässä, joka vastaa Tampereen ammattikorkeakoulun pediatrisen uniohjaajakoulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Täältä pääset tutustumaan koko valikoimaan!
Tästä suoraan yksittäisiin verkkovalmennuksiin:
👶 Vauvan unineuvola – unitukea vauvan ensimmäiselle vuodelle (0-12 kk)
👶 Vauvan rutiini ja rytmin tukeminen (0-3 kk)
👶 Yösyöttöjen purkaminen (6 kk+)
👶 Tutti tutuksi ja tutista eroon. Milloin tutin voi ottaa käyttöön, kuinka luopua ja tarvitaanko tuttia?
🧒 Pikkulasten (2-4 v.) unipulmat rauhoittavista iltarutiineista painajaisten käsittelyyn sekä pikkusisaruksen tuloon