Uniassosiaatio tarkoittaa kaikkia niitä asioita, joita me liitämme uneen ja nukahtamiseen. Uniassosiaatioon kuuluu esimerkiksi nukahtamisasento; asiat, joita teemme ennen nukkumaanmenoa; nukkumapaikan olosuhteet, kuten hämäryys, tuuletus, lämpötila jne. Kun kaikki on tutulla mallilla, unen on hyvä tulla.
Vauvat ovat täysin riippuvaisia vanhemmistaan uniassosiaatioiden muodostumisen suhteen. Vastasyntynyt vauva on luonnostaan unelias ja nukahtelee itsekseen useimmiten sinne, missä hän sattuu olemaan. Äidin rinnoille, syliin, kantoliinaan, viereen, pinnasänkyyn tai rattaisiin meluisassa kauppakeskuksen kahvilassa. Muutamien viikkojen päästä nukahtaminen ei enää olekaan ihan yhtä automaattista ja vanhempi alkaa toistaa jotain menetelmää, joka tuntuu toimivan. Usein vauva syötetään nukuksiin, häntä heijataan tai vanhempi päätyy pomppimaan vaikka jumppapallolla. Kun vauva on nukahtanut vanhemman syliin, vauva tavallisesti lasketaan nukkumapaikkaansa tai hänen annetaan jatkaa uniaan esimerkiksi sylissä, kantoliinassa tai liikkuvissa vaunuissa.
Uniassosiaatio syntyy ajan kanssa
Alle 4 kk ikäisen vauvan ehdollistuminen nukuttamistapoihin ei ole yhtä vahvaa, kuin vanhemman vauvan. Jossain vaiheessa vanhemmat huomaavatkin, että vauva alkaa herätä melko pian, kun hänet on laskettu sylistä nukkuvana vaikkapa pinnasänkyyn. Vauvalle on syntynyt nukahtamisassosiaatio, jossa hän nukahtaa turvallisesti äidin syliin ja rinnalle. Kun hän sitten herää yksin omassa vuoteessaan ja huomaa nukkumisolosuhteiden, vauva hätääntyy, eikä kykene rauhoittumaan ja nukahtamaan uuteen unisykliin. Tarvitaan taas äitiä, joka nukuttaa vauvan syliin ja rinnalle. Tällainen nukuttamisrituaali tavallisesti toistuu useita kertoja yön aikana.
Muutos on salakavala. Pieni vauva herää lähinnä syömään, mutta vanhempi vauva alkaa heräillä myös sen vuoksi, että huomaa muutoksen ulkoisissa olosuhteissa. Niin aikuiset kuin vauvatkin havahtuvat yöllä useita kertoja unisyklin vaihtuessa uuteen mutta vaipuvat yleensä uneen välittömästi, jos asiat ovat kohdillaan. Havahtuminen on luonnollista mutta se, että vauva tarvitsee toistuvasti aikuisen aktiivisen avun nukahtaakseen uudestaan, ei ole kovin käytännöllistä. Ja mitä vanhemmaksi vauva kasvaa, sitä tiheämmäksi heräily yleensä muuttuu, ellei siihen puututa. Ei siis ole epätavallista, että 8-11 kk ikäinen vauva voi heräillä yöllä jopa puolen tunnin välein. Silloin uudelleen nukuttamisesta muodostuu ongelma sekä vauvalle että vanhemmille. Ilmiö näkyy usein katkonaisina päiväunina ja vauva nukkuu rikkonaisesti sekä yöt, että päivät.
Katso tästä linkistä perheohjaaja ja Pehmeä matka Höyhensaarille kirjan kirjoittajan Elizabeth Pantleyn selkeä kuvaus siitä, mikä on vauvan uniassosiaatio ja miksi jotkut assosiaatiot voivat aiheuttaa katkonaisia yöunia.
Uuden uniassosiaation opettaminen vaatii toistoja ja kärsivällisyyttä
Uniassosiaation purkamisen ja ennaltaehkäisyn yksiselitteinen ohje on totuttaa vauva siihen, että hänet lasketaan nukkumapaikkaansa aina hereillä olevana, mutta rauhallisena.
Nukahtamisolosuhteiden tulee vastata niitä olosuhteita, joissa vauva myös yöllä havahtuu unisyklien vaihtuessa. Jos vauvan kanssa haluaa nukkua perhepedissä, on ihan mahdollista ohjata vauvaa myös niissä olosuhteissa nukahtamaan niin, että hän ei yöllä ole riippuvainen vanhemman tietynlaisesta valmiudesta. Monet äidit kertovat, että kun ovat imettäneet pikkuisensa perhepedissä, he vielä röyhtäyttävät hänet ja asettavat sen jälkeen vauvan liikuteltavalle alustalle, jonka he siirtävät kauemmaksi itsestään ja antavat vauvan nukahtaa niin, ettei vauva ole kiinni äidin vartalossa. Tyypillinen haaste vieressä nukkuville vauvoille on se, että he tottuvat nukkumaan äidin tissi suussaan. Ja kun tissi sitten irtoaa vauvan suusta useita kertoja yön aikana, vauva herää paniikkiin ja vaatii taas tissin suuhunsa.
Joko olet tutustunut Pantley Dance -menetelmään? Se on mukava ja lempeä tapa ohjata vauvaa pois imemiseen liittyvästä uniassosiaatiosta. Toinen tehokas tapa on vauvan röyhtäyttäminen, joka poistaa syömisen yhteydessä kertyneen ilman vauvan ruuansulatuselimistöstä. Molemmat tavat havahduttavat syömisestä rentoutunutta vauvaa riittävästi, jotta hänet voidaan asettaa nukkumapaikkaansa hereillä mutta rauhallisena. Jolloin hän oppii nukahtamaan sinne itsenäisesti.
Kun vauvaa ohjataan nukahtamaan itsenäisesti, vauva rauhoitellaan hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa tuttujen rutiinien avulla. Se auttaa vauvaa ennakoimaan tulevaa ja luottamaan hyviin asioihin. Vauvaa voi aivan hyvin helliä ja silitellä nukkumapaikassaan mutta on pidettävä huolta, että vauva ei toistuvasti nukahda näihin hellittelyihin. Näin toimien vauva oppii yhdistämään turvan tunteen ja nukahtamisen paikkaan, jossa hän havahtuu yöllä, vauva toteaa mielessään, että kaikki on kunnossa ja nukahtaakin levollisena uneen.
Toisinaan kuulee, että vauvat osaavat kyllä illalla nukahtaa itsenäisesti mutta tarvitsevat öisin rauhoittelua. Ilmiön taustalla on usein vanhemman huoli muun perheen unista. Yöllä vauvan luokse mennään liian nopeasti ja vauvalle ei anneta aikaa nukahtaa itsenäisesti, jotta hän ei herättäisi äänillään muuta perhettä.
Tällaisessa tilanteessä on vain parasta rauhoittua ja luottaa siihen, että muu perhe ei kärsi kohtuuttomasti siitä, vaikka vauvaa alkaisikin järjestelmällisesti ohjaamaan kohti katkotonta yöunta. Vastuuta on hyvä jakaa puolison kanssa myös yöheräilyiden hoitamisessa ja isommille sisaruksille voi jo päivällä kertoa, että vauvalla voi olla muutama itkuisempi yö, kun hän opettelee uutta tapaa nukkua. Jos naapurin reaktiot hermostuttavat, heitä voi informoida kirjoittamalla lapun, joka sujautetaan postilaatikosta varoittamaan mahdollisesta melusta.
Kun jaksaa tehdä sitkeästi johdonmukaista työtä, opettelujakso voi olla yllättävänkin lyhyt. Mikäli kaipaat tukea syömiseen liittyvän uniassosiaation purkamiseen, niin apua toteutukseen löytyy myös Muksuperheen unen ”Neljä tapaa purkaa yösyötöt” oppaasta, joka sopii niin omassa sängyssä kuin perhepedissä nukkuvalle sekä pullo- kuin tissivauvallekin! Voit käydä lukemassa siitä lisää täältä.
Tutustu Elizabeth Pantleyn kehittämään unitaitojen tukemisen menetelmään No Cry Sleep Solution. Kirjoitukseni ”Uniassosiaatio syömiseen” löytyy täältä.
Mikäli olet raskaana tai 0-4 -vuotiaan lapsen vanhempi, niin käy tutustumassa tekemääni verkkovalmennusvalikoimaan sekä muihin unen infopaketteihin täällä. Mikäli et vielä tunne minua, niin olen Sari Tammikari, Muksuperheen unen perustaja (yli 20 k jäsentä), pediatrinen unihoitaja, terveydenhoitaja sekä mukana muun muassa asiantuntijaryhmässä, joka vastaa Tampereen ammattikorkeakoulun pediatrisen uniohjaajakoulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Täältä pääset tutustumaan koko valikoimaan!
Tästä suoraan yksittäisiin verkkovalmennuksiin:
👶 Vauvan unineuvola – unitukea vauvan ensimmäiselle vuodelle (0-12 kk)
👶 Vauvan rutiini ja rytmin tukeminen (0-3 kk)
👶 Yösyöttöjen purkaminen (6 kk+)
👶 Tutti tutuksi ja tutista eroon. Milloin tutin voi ottaa käyttöön, kuinka luopua ja tarvitaanko tuttia?
🧒 Pikkulasten (2-4 v.) unipulmat rauhoittavista iltarutiineista painajaisten käsittelyyn sekä pikkusisaruksen tuloon