Tuliko unikoulun jälkeen takapakkia?

Kirjoitin seuraavan tekstin ryhmässäni, erään väsyneen ja turhautuneen äidin aloittamaan ketjuun. Siihen tuli aika monta tykkäystä.

Hei kaikki urheat äidit!!

Uskon, että teitä ottaa pannuun, kun tuntuu, että kaikki työ valuu hukkaan. Muutama lohdutuksen sana ja fakta liittyen näihin unikoulun jälkeisiin pulmiin.

Jokaisella ihmisellä, niin aikuisella kuin lapsellakin on välillä hyviä ja huonoja öitä. Unet riippuvat niin monesta asiasta, että olisi ihan luonnotonta, että uni olisi samanlaista yö toisensa jälkeen. Todennäköisesti ainakin Föhn-tuuli, perhosen siivenisku Aasiassa ja kuun varjopuoli ainakin tiettävästi sekoittavat unia (puhumattakaan muista todennäköisimmistä syistä)?

Pienten lasten kanssa tulee vaiheita. Ja kaikki menee päälaelleen aina hetkittäin, juuri kun on ollut pieni seesteisyyden hetki. Ja sehän pistää pään sekaisin. Tämäkin on ihan normaali ilmiö. Fiksaa siis ajatuksesi vaihteelle: ”Tämä on ihan normaalia, eikä lapsellani ole mitään hätää.”

Lapsi, jonka huonot unitavat on suurella työllä saatu kuntoon ja selvää edistystä on tapahtunut, tasoittelee ja vakiinnuttaa näitä uusia unitapoja vielä tovin, ennen kuin ne vahvistuvat tarpeeksi ja muuttuvat pysyvimmiksi.

Miten siis kestää ja jaksaa eteenpäin tässä kaaoksessa parhaiten?

1. Pidä kiinni siitä, mitä olet päättänyt. Huonoista öistä huolimatta. Sairauden aikaiset nukkumajärjestelyt ovat ihan OK mutta palaa mahdollisimman nopeasti lapsen voinnin parannuttua takaisin unikoulutusmenetelmään ja vahvista lapsen jo aiemmin oppimia taitoja. Kuten itsenäisestä nukahtamista omaan sänkyyn.

2. Hyväksy nämä vaihtelevat yöt ja suhtaudu niihin luonnollisena asiana. ”OK, tuli takapakki mutta se ei tarkoita epäonnistumista”. Jatka eteenpäin takapakkiyön jälkeen, kuin sellaista ei olisi ollutkaan. Aikaista tarpeen mukaan lapsen nukkumaanmenoa, jos edellinen yö on ollut rikkonainen. Karsi päivämenoja, jos lapsi on herkästi reagoiva. Joskus tulee taas aika, jolloin saat mennä ja liehua niin paljon kuin haluat.

3. Koeta toimia tavalla, joka on lapselle tuttu. Älä siis vaihtele eri unikoulutusmenetelmästä toiseen nopealla tahdilla. Jos unikoulu on tehty kun lapsi on ollut selvästi nuorempi, menetelmän tarkistaminen on ihan OK. Pistäytyminen tai Tuoliunikoulu sopii paremmin isommille vauvoille kuin esimerkiksi Syliin-Sänkyyn tai Tassuttelu. Lue unikoulujen ikäsuositukset.

4: Pyydä apua puolisolta tai lähisukulaisilta. Vaadi sitä. Sinunkin pitää joskus nukkua. Et voi aina uhrata omia uniasi. Työssäkäyvä puoliso pääsee tuulettumaan aikuisten joukkoon työpäivien ajaksi, eikä hän muutamaan huonosti nukuttuun yöhön kaadu, jos sen hintana on sinun parempi jaksaminen. Lapsi on yhteinen ja yhteistyöllä pärjäätte paremmin.

5. Malta, malta, malta. On tyypillistä, että Unikoulun jälkeen yöt aluksi rauhoittuvat ja sitten voi tulla taas heräilyä. Usein syynä on se, että lasta aletaan taas rauhoitella öisin herkemmällä otteella. Eli ajaudutte vähitellen takaisin entiseen. Malta siis mielesi. Anna lapsen möykätä ja elämöidä. Isommat vauvat tykkäävät puuhastella öisin kaikenlaista ja uniälämölö ja möyhinta vuoteessa ei ole vaarallista. Leiki siis rauhassa koomapotilasta, ellei pienokaisesi kilju kurkku suorana ja kauhuissaan. Hänellä ei muussa tapauksessa ole mitään hätää. ( On myös hyvä varmistaa muilta, mikä on omasta mielestäsi kauhusta huutamista, koska puoliso/ystävä voivat olla eri mieltä…ja ehkä he voivat jopa olla oikeassa… )

6. Onnittele itseäsi, että olet tehnyt asian, joka on onnistunut. Miksi et kykenisi siihen uudestaan takapakin jälkeenkin? Todennäköisesti uusi kurinpalautus tapahtuu helpommin, kun sitoudut taas siihen.

7. Tee sängystä lapselle päivisin kiva paikka, koeta tehdä nukkumaanmenosta iltaisin mukava hetki, jolloin hassuttelet ja hellit lastasi. Kun tunnelma on mukava, rauhoittuvat yöunetkin.

8: Jos olet ihan loppu, eikä kukaan tai mikään auta, mene sieltä, missä aita on matalin. Olet kuitenkin hyvä äiti. Ota lasi viiniä, istu sohvalle ja totea, että mukulastasi tulee väistämättä teini, joka nukkuu puoleen päivään, eikä viis veisaa, vaikka kävisit vessassa ilman häntä.

Tutustu Muksuperheen unen unikoulukyselyn vastauksiin täällä