Nukahtaminen liikkeeseen on uniassosiaationa tavallisimpia

Yksi tyypillisimmistä arkea vahvasti haittaavista uniassosiaatioista on nukahtaminen liikkeeseen. Se tarkoittaa tilannetta, jossa vauvaa ei saa nukahtamaan ilman tietynlaista rytmistä liikettä. Ja rankimmillaan tämä voi johtaa siihen, että vauva nukkuu esimerkiksi päiväuniaan vain kantamalla, liikkuvissa vaunuissa tai autossa. Yöllä nämä vauvat usein nukkuvat omassa sängyssään mutta vaativat iltaisin pitkiä hytkytyssessioita ja heräävät öisin toistuvasti vaatien nukutusjaksoja, jolloin vanhempi tekee syväkyykkyjä tai pomppii jumppapallolla.

 

Olen kuullut lukuisia erilaisia variaatioita näistä nukutustaisteluista. Osaan liittyy jokin muukin assosiaatio, kuten syöminen tai vanhemman sylissä nukkuminen. Mutta yhteistä kaikille on aina ollut se, että tilanne on lipunut huomaamatta ja vähitellen sellaiseen mittakaavaan, joka uuvuttaa vanhemmat jo muutamien kuukausien jälkeen. Nukahtaminen liikkeeseen on niin uuvuttavaa, että vanhemmat alkavat etsiä vaihtoehtoja tälle tavalle usein jo ennen kuin vauva ehtii täyttää 6 kk.

Nukahtaminen liikkeeseen voi kehittyä ihan kaikille vauvoille mutta tyypillisimmin se koskettaa erityisen itkuisia vauvoja. Selittämätön itkuisuus eli koliikki on oire, josta kärsii arviolta n. 10% vauvoista.

 

Virallinen koliikin määritelmä edellyttää vähintään kolmen tunnin itkua, vähintään kolmena päivänä viikossa, vähintään kolmen viikon ajan. Mutta vähempikin riittää koliikkidiagnoosiin. Koliikin syitä ei vielä tunneta mutta arvioidaan, että itkuisuus ja kyvyttömyys rauhoittua liittyisivät vauvan suoliston ja /tai hermoston kehittymättömyyteen.

 

Vauvan itkuisuus on raskas kokemus vanhemmille ja vaikka se lähes aina helpottuu ajan kanssa (3-5 kk iässä),  jättää se herkästi pitkän tulevaisuuteen. Silloin vanhemmat pelkäävät muutosten tekemistä, jotta kauan toivottu tasapaino ei järkkyisi. Tämä saattaa johtaa kierteeseen, jossa vauvaa joudutaan nukuttamaan jopa tunnin välein öisin.

Vinkkejä vauvan itkun sietämiseen löydät  täältä.

Liike rauhoittaa itkuisen vauvan

 

Rytminen ja toistuva liike rauhoittaa imetyksen ohella levottomia vastasuyntyneitä. Niinpa nukahtaminen liikkeeseen muodostuu niin herkästi pysyväksi tavaksi, josta on myöhemmin opittava eroon.

 

Amerikkalainen lastenlääkäri  Harvey Karp alkoikin kehittää menetelmää, jossa matkittaisiin kohtuvauvan kokemuksia, jolloin vauvan rauhoittumisrefleksi käynnistyisi ja selittämätön itku lakkaisi. Tämä Happiest Baby tai viiden  S:n menetelmänä tunnettu prosessi on  saanut suurta suosiota meillä ja maailmalla. Suomessa menetelmää on tuonut tutuksi kätilötyön lehtori ja terveystieteiden tohtori Elina Botha Tampereen ammttikorkeakoulusta. Elina kurssittaa säännöllisesti sekä ammattilaisia, että vanhempia menetelmän hyödyntämisessä.

 

Voit katsoa menetelmästä kertovan suomenkielisen videoanimaation täältä.

Kuinka nukahtaminen liikkeeseen sammutetaan?

Kun vauva on tottunut nukahtamaan liikkeeseen, hän alkaa vaatia sitä, vaikka selittämätön itkuisuus loppuisikin. Niinpä vanhemmat ovat pulassa vauvan loputtoman ilathyssyttelyn ja yöhyssyttelyiden kanssa. Olen tavannut perheitä, joissa isä saattaa lähteä keskellä yötä vaunulenkille, jotta saisi vauvan nukahtamaan uudelleen ja perhe voisi taas nukkua tunnin tai pari ennen kuin vauva herää uudestaan.

 

Siksi innostuin valtavasti, kun näin lastentarvikeliikkeessä kotimaisen LullaMe Solina tuudittavaan vauvanpatjan. Patja tuottaa keinuvaa liikettä, joka muistuttaa vauvaa liikkeestä, johon hän on kohdussa tottunut. Erityisen kiinnostavaa oli se, että patjaa pystyi vuokraamaan, jolloin sitä voisi mahdollisesti käyttää myös totuttamaan vauvaa pois liikkeeseen nukahtamisessa. 

 

Niinpä otin yhteyttä patjan valmistajaan ja tarjouduin tekemään heille pienen tutkimuksen, jossa kolme perhettä saisi patjan käyttöönsä kuukaudeksi ja sen yhteydessä tekisivät kehittämälläni menetelmällä lempeän unikoulun, jotta vauva oppisi nukahtamaan ilman liikettä.  Patjan valmistaja kiinnostui  ja solmimme sopimuksen, jossa pääsisin testaan kehittämääni menetelmää apua tarvisevien perheiden kanssa. 

Hain julkisella ilmoituksella Muksuperheen uni -ryhmästä perheitä kokeiluun. Valintakriteereinä oli lapsen sopiva ikä, alle 12 kg paino ja se, että nukahtamisen assosiaatio liittyi puhtaasti liikkeeseen.

 

Hakemuksia tuli paljon ja saimmekin kokoon kriteerit täyttävän kolmen perheen testiryhmän, Lasten ikä vaihteli 4 – 6 kk:n välissä. Ryhmässä oli myös yksi refluksivauva, jonka refluksi oli hyvässä hoiototasapainosa.

Kokeilu kesti kuukauden. Kaikki perheet saivat saman ohjeistuksen. Heillä oli myös mahdollisuus esittää kysymyksiä ja saada lisäohjausta minulta suoraan.

 

Kuukauden päästä otin perheisiin yhteyttä ja haastattelin heitä heitä. Oli ilahduttavaa kuulla, että  kaikissa perheissä oli  opittu nukahtamaan ilman liikettä, jopa yllättävänkin helposti. Vanhemmat olivat hyvin tyytyväisiä ja nauttivat täysin rinnoin parantuneista öistä ja päiväunista.

 

Kokeilu oli onnistunut ja vaikka sen mittakaava oli kovin pieni ja tulokset eivät vastaa tieteellisen tutkimuksen pätevyyttä, niin minusta se on kannustava.

Etene johdonmukaisesti ja suunnitelmallisesti

Kun lähdetään muuttamaan vauvan nukkumiseen liittyvä tapoja ja ajatuksia, tarvitaan usein hyvin selkeät ohjeet, johdonmukaisuutta ja luottamusta ohjeiden noudattamiseksi. Apuvälineiden käyttö voi toisinaan auttaa ja etenkin liikkeeseen nukahtamisen assosiaatiossa siirtymä vaikkapa vanhemman sylistä omaan sänkyyn sujuu lempeästi, kun nukkumapaikan liike auttaa rauhoittumaan. Liikettä on näin ollen myös helppo lähteä kontrolloidusti vähentämään.

Kaikille perheille ja vauvoille ei sovi kerrasta poikki -menetelmät, vaan usein räätälöidympi ja asteittainen vaihtoehto tuntuu mukavammalta.

Kiitos osallistumisestanne: Salla, Iiro ja Topias-vauva; Milla, Janne ja Elma-vauva, sekä Julia, Johannes ja Abel-vauva. Teitte upeaa työtä ja toivotan teille levollisia unia tulevaisuuteenne!