Miksi unikoulu ei onnistu?
Joskus unikoulu ei sujukaan toivotusti. Ollaan saatu hyvät ohjeet ja opiskeltu ne. Ja aloitettu toiveikkaasti matka kohti ehjempiä öitä.
Mutta ponnisteluista huolimatta edistystä ei tapahdu ja uniongelma on voinut jopa muuttua hankalammaksi! AAARGH!! Kuinka se turhauttaakaan ja lannistaa!! Onko mitään tehtävissä? Vai täytyykö koko homma aloittaa alusta vai luovuttaa lopullisesti?
Miksi unikoulu ei onnistu?
Jos unikoulu ei etene hyvistä ohjeista huolimatta, kannattaa istua yhdessä puolison kanssa ja käydä tarkkaan läpi, mikä on saattanut olla estävänä tekijänä. Jos lapsi on perusterve tai hänen mahdollinen terveydellinen vaivansa on hyvässä hoitotasapainossa, johdonmukaisesti tehty unikoulu tuottaa kyllä useimmissa tilanteissa tuloksia muutamassa viikossa. Nopeimmat menetelmät jo viikossa ja hitaammat noin kuukaudessa.
On hyvä muistaa, että unikoulutuksen tulokset syntyvät usein asteittain. Vanhat vakiintuneet tavat eivät muutu yhdessä yössä ja takapakkiakin on varmasti luvassa. Ensin lapsi voi oppia nukahtamaan itsenäisesti ja vasta jonkin ajan kuluttua voivat yöheräilytkin vähentyä.
Niinpä päiväkirjan pitäminen unikoulun aikana tapahtuvista muutoksista tekee pienetkin edistysaskeleet näkyviksi. Sellainen kannustaa jatkamaan.
Jos unikoulu ei auta ja yöt vain pahenevat, keskeyttäkää toiminta hetkeksi! Istukaa rauhassa alas ja pohtikaa seuraavia syitä, jotka useimmissa tapauksissa ovat juuttuneen tilanteen taustalla. Rehellisyys ja objektiivisuus on tärkeää tilannetta arvioitaessa.
Kahdeksantoista syytä, miksi unikoulu epäonnistuu
1. Annettuja ohjeita ei ole noudatettu kirjaimellisesti. Unikoulu ei onnistu, jos esimerkiksi Unen aallot –menetelmässä vauvan luona pistäytyessä sorrutaan rauhoittelemaan vauvaa pistäytymisten yhteydessä, tai Syliin-Sänkyyn –menetelmässä, vauvaa pidetään sylissä liian pitkään ja häneen otetaan katsekontakti.
2. Vanhemmat eivät ole toimineet yhteistyössä keskenään, vaan ovat tehneet eri asioita lapsen kanssa, vaikka yhteisistä tavoista on sovittu. Vanhempi voi myös kritisoida toisen toimintaa ja murtaa luottamusta menetelmän toimivuuteen.
3. Unikoulua ei ole toteutettu tarpeeksi pitkään, vaan on luovutettu ja siirrytty nopeasti uusiin menettelytapoihin, jolloin vauva on hämmentynyt ja oppimista ei ole tapahtunut. Vauva oppii vain useiden johdonmukaisten toistojen seurauksena uusi tapoja.
4. Unikoulu ei onnistu, jos vanhempi ei ole täysin sitoutunut unikoulutukseen ja tuntee olonsa ahdistuneeksi ja epävarmaksi. Vanhempi ei luota vauvan kykyihin tai hänen on vaikea kestää vauvan yönaikaisia ääniä. Tämä on haastavaa myös tilanteessa, jossa toinen vanhemmista haluaisi toteuttaa unikoulua ja toinen vastustelee ajatusta.
5. Vauvan päivärytmi on pielessä ja vauva nukkuu joko liikaa tai liian vähän päivällä. Päivissä ei ole rytmiä ollenkaan, vaan nukkumaanmenoajat ja ruokailut toteutuvat milloin sattuu.
6. Päivissä on liikaa ohjelmaa ja vauva kuormittuu. Tyypillistä meneville vanhemmille, jotka haluavat vauvan pysyvän menossa mukana.
7. Vauvalla on nälkä, koska hänen ravinnontarpeensa ei tule tyydytetyksi päivällä. Tyypillistä niille, joille kiinteitä aloitetaan hyvin hitaasti 6 kk iästä eteenpäin.
8. Vauvaa koetetaan vieroittaa yöimetyksistä liian varhain.
9. Nukkumapaikka on liian valoisa, meluisa, kuuma, kylmä tai lapsi on puettu liian niukasti tai liian lämpimästi.
10. Vauvan vuode on vanhemman huoneessa. Tai vauvaa koetetaan nukuttaa vanhemman viereen. Tämä voi olla ongelma etenkin taaperoikää lähestyvien vauvojen kanssa, jotka häiriintyvät herkästi vanhemman läsnäolosta tai kosketuksesta. Myös aistiherkät lapset voivat häiriintyä vaikkapa tassutuksesta tai vanhemman laulamisesta
11. Vauva syötetään juuri ennen nukkumaanmenoa ja hänen annetaan nukahtaa syöttämiseen. Jos halutaan ohjata vauvaa nukahtamaan itsenäisesti, myös yöunille nukahtamisen tulee tapahtua ilman aktiivista avustamista.
12. Vauva käy läpi jotain kehitysvaihetta. Kuten opettelee seisomaan, kävelemään, konttaamaan, kokee voimakasta eroahdistusta tai tekee hampaita. Mikään näistä ei estä unikoulua, mutta voi hidastaa uusien tapojen oppimista.
13. Vauvan rauhoittelutavat ja hoitorutiinit ovat iänmukaiselle kehitysvaiheelle epäsopivat. Tyypillistä on vauvan hoitaminen /ruokkiminen tavoilla, jotka sopivat paremmin paljon nuoremmille vauvoille.
14. Vauva on väärän ikäinen valittuun menetelmään nähden. Tai liian nuori unikoulutukseen. Varsinaisie aunikouluja olisi hyvä tehdä vasta 6 kk iästä eteenpäin. Sitä ennen voidaan lempeästi muuttaa rutiineja.
15. Vanhemmat odottavat epärealistisia tuloksia. Vauvoja ei voi ohjelmoida nukkumaan tietyn kaavan mukaan. Vauvoja voi kannustaa nukahtamaan itsenäisesti, nukkumaan yönsä heräämättä, nukkumaan säännöllisiä päiväunia ja nukahtamaan iltaisin yöunille samoihin aikoihin. Vauvoja ei kuitenkaan voi vaatia nukkumaan ikätasoonsa nähden enemmän tai vähemmän.
16. Vanhemmat ovat liian väsyneitä, eivätkä enää jaksa toimia johdonmukaisesti. Vanhemman pinna kiristyy ja hän ahdistuu ja huolestuu kaikesta, eikä uskalla päästää irti totutuista tavoista pelkojensa vuoksi. Silloin voi olla parasta pyytää lähetettä sairaalaunikouluun, jos univajetta on kertynyt kunnolla ja vanhempi alkaa kokea masennuksen tunteita. Kun tilanne on saatu nollattua on kotona jatkaminen on yleensä helpompaa.
17. Perheessä on meneillään jokin kriisi, kuten muutto, vanhempien ero, sisaruksen syntymä, äidin siirtyminen työelämään äitiysloman jälkeen tai lapsen aloittaminen päivähoidossa. Tällaisia tilanteita olisi hyvä ennakoida ja toteuttaa unikoulu, joko hyvissä ajoin ennen uutta tilannetta, tai sitten sen tasaannuttua.
18. Aiempi vanhemman aktiivisyytta vaatinut uniassosiaatio on vaihtunut korvaavaan vanhemman aktiivisuutta vaativaan uniassosiaatioon, johon ollaan jääty kiinni. Tyypillinen esimerkki on imettämiseen liittyvän uniassosiaation vaihtuminen kosketukseen, heijaamiseen, laulamiseen tms. liittyvään assosiaatioon.
Jos kaikki edellä mainittu on kunnossa, kannattaa lähteä selvittämään mahdollista piilevää terveydellistä tai kehityksellistä haittaa. Katkonaisia yöunia voivat aiheuttaa mm. uniapnea, kuorsaaminen, piilevä infektio, joka oireilee vain öisin; allergia, raudanpuute, kehitysviivästymä, autisminkirjon oireilu. Yleensä nämä asiat aiheuttavat muitakin oireita ja vanhemman hälytyskellot ovat saattaneet soida jo aiemmin.
Lue onnistuneen unikoulun jälkeisistä takapakeista täältä. Tutustu täällä Muksuperheen unen tekemän unikoulukyselyn (282 vastausta) tuloksiin. Kauppani puolelta löytyy myös veloituksettomia unikouluohjeita ladattavaksi.